- Startsida
- Suomi
- Kielineuvonta ja kielipalvelut
- Isofin suomen kielen blogi
Isofin suomen kielen blogi
Isofin suomenkielisiä kirjoituksia
Filtrerat på: Kielivinkki. Nollaa suodatin
-
Virusten ja sairauksien nimet
Virusten, bakteerien ja sairauksien nimet kirjoitetaan yleiskielessä yleensä pienellä alkukirjaimella. Henkilön- ja paikannimeen perustuvissa nimissä sekä bakteerien tieteellisissä nimissä käytetään kuitenkin isoa alkukirjainta.
-
Milloin vuosikymmen vaihtuu?
Vuosi vaihtui, mutta vaihtuiko vuosikymmen? Ajanlaskullisesti uusi vuosikymmen alkaa vuodesta yksi, mutta yleiskielessä vuosikymmenellä tarkoitetaan yleensä samalla kymmenluvulla alkavia vuosia.
-
Juhlapyhien nimet
Miten joulun ajan juhlapäivien nimet pitäisi kirjoittaa? Tuleeko niihin iso vai pieni alkukirjain?
-
Taivaankappaleiden nimet
Kuun ja muiden taivaankappaleiden, kuten galaksien, planeettojen, tähdistöjen ym. nimet ovat erisnimiä, ja ne kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Jos kuitenkin puhutaan auringosta, maasta ja kuusta yleensä tai muuten kuin tähtitieteen termeinä, käytetään pientä alkukirjainta.
-
Puolueiden nimet
Poliittisten puolueiden viralliset nimet ovat erisnimiä, joten ne kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Puolueiden suomenkielisten nimien jälkiosat suosittelemme kirjoitettaviksi pienellä alkukirjaimella. Alkukirjainlyhenteet kirjoitetaan versaalein, ja suomenkielisessä tekstissä alkukirjainlyhenne on sama kuin ruotsin kielessä:
-
Relatiivipronominit joka ja mikä
Relatiivipronominit joka ja mikä aloittavat sivulauseen eli relatiivilauseen, joka yleensä määrittää joko jotakin edellisessä lauseessa olevaa sanaa ja sen mahdollisia määritteitä tai viittaa koko lauseeseen.
-
Metoo, me too vai #metoo?
Hashtag eli aihetunniste #metoo on loppuvuonna 2017 suuri keskustelunaihe, josta myös kirjoitetaan paljon. Kirjoitusasu on joissakin yhteyksissä itsestään selvä, muttei ehkä aina.
-
Pykälien merkitseminen
Yleiskielessä, esimerkiksi yhdistysten pöytäkirjoissa, pykälän järjestysnumeron perään merkitään piste.
-
Lait ja asetukset
Ruotsissa on tekeillä selvityksiä vähemmistöön liittyvästä lainsäädännöstä.
-
Aikavälit
Aikavälin voi ilmaista ajatusviivan tai ja -sanan avulla: Olen lomalla 15.7.–15.8. [viidennestätoista seitsemättä viidenteentoista kahdeksatta] Olen lomalla 15.7. ja 15.8. välisen ajan. [viidestoista seitsemättä ja viidestoista kahdeksatta välisen ajan] Merkinnän päivät kuuluvat mukaan ajanjaksoon, eli ensimmäinen lomapäivä on 15. heinäkuuta ja viimeinen 15. elokuuta. Joskus aikaväli-ilmauksissa näkee tarpeetonta toistoa. Välinen -sanaa käytettäessä ei tarvita ajatusviivaa, sillä ne viittaavat samaan asiaan: Kesäpäivänseisaus on aina 20. ja 22.6. välisenä aikana. EI: Kesäpäivänseisaus on aina 20.–22.6. välisenä aikana.
-
Lähiaikoina ja viime aikoina
Ilmausta lähiaikoina näkee joskus käytettävän yleiskielen vastaisesti viittaamassa menneeseen, vaikka sillä tarkoitetaan tulevaisuudessa lähellä olevaa aikaa.
-
Kasvi- ja eläinlajien nimet
Alkukirjaimen koko voi askarruttaa kasveista ja eläimistä kirjoitettaessa.
-
Prinssi Oscar vai Oskar?
Ruotsiin syntyi uusi prinssi maaliskuussa 2016. Poika sai nimekseen Oscar Carl Olof. Myös suomenkielisissä teksteissä nimi kirjoitetaan Oscar.
-
Prinssi Oscar vai Oskar?
Ruotsiin syntyi uusi prinssi maaliskuussa 2016. Poika sai nimekseen Oscar Carl Olof. Myös suomenkielisissä teksteissä nimi kirjoitetaan Oscar.
-
Puolipiste
Puolipisteellä on hankalan välimerkin maine.
-
Viskurilaki
Viskurilaiksi kutsutaan periaatetta, jonka mukaan lyhyempi ja kevyempi sana-aines tulee ennen pitempää ja raskaampaa.
-
Saakka, asti ja mennessä
Ajanilmauksissa käytettävät sanat saakka , asti ja mennessä voivat aiheuttaa epäselvyyksiä:
-
Alkaa tehdä vai alkaa tekemään?
Yksi suomen kielen huollon ikuisuuskysymyksiä on ollut, onko oikein kirjoittaa "alkaa tekemään". Aikoinaan suomen kirjakielen hyväksytyksi muodoksi on otettu itäisiin murteisiin kuuluva alkaa tehdä.
-
Lucian päivä
13. joulukuuta vietetään Lucian päivää . Nimeen sisältyy erisnimi Lucia, joka kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Päivän nimi kirjoitetaan sanaliittona eri kahtena eri sanana.
-
Halloween ja muut juhlapyhät
Englannin kielestä lainattu juhlapäivän nimi halloween kirjoitetaan suomen kielessä pienellä alkukirjaimella.
-
Muumit – isolla vai pienellä?
Yleissääntö on, että suomessa erisnimet kirjoitetaan isolla ja yleisnimet pienellä alkukirjaimella. Joskus saattaa kuitenkin olla vaikea hamottaa, kuuluuko sana erisnimien vai yleisnimien joukkoon. Tällainen sana on esimerkiksi muumi. Taruolennon yleisnimenä muumi kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella, eli kun viitataan muumeihin lajina, esimerkiksi Muumilaaksossa asuvat muumit. Kun sana muumi esiintyy jonkun tietyn muumin nimessä, se kirjoitetaan isolla, esimerkiksi Muumipeikko, Muumimamma ja Muumipappa.
-
Epäsuora kysymyslause (kysyvä sivulause)
Ruotsinsuomessa kuulee silloin tällöin käytettävän suomensuomesta poikkeavia epäsuoria kysymyslauseita, esimerkiksi En tiedä, jos hän tulee. "Tiedätkö, jos hän tulee? On epävarmaa, jos hän tulee.
-
Aakkostus
Sanoja ja sanaliittoja voidaan aakkostaa kirjaimittain tai sanoittain.
-
Substantiivitauti
Erilaisia seminaareja ym. koskevissa ilmoituksissa saattaa olla seuraava maininta: Seminaariin ilmoittautuminen tulee tehdä ennen 2. kesäkuuta. Erään sateisen kesän jälkeen puolestaan kirjoitettiin: Näin runsasta satamista ei ole tapahtunut kymmeniin vuosiin.
-
Uskontojen ja pyhien kirjojen nimet
Uskontojen nimet ovat tavallisia substantiiveja eivätkä erisnimiä, joten ne kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella: buddhalaisuus, buddhismi; hindulaisuus, hinduismi; islam, islamilaisuus; juutalaisuus; kristinusko, kristillinen usko; šinto, šintolaisuus; taolaisuus.
-
Taipumattomat adjektiivit
Suomen kielessä taipumattomia adjektiiveja ovat muun muassa aika ensi eri koko kelpo melko pikku toissatosiviime Taipumattomat adjektiivit kirjoitetaan erilleen pääsanasta, elleivät ne ole selvästi omia käsitteitään (esim. pikkusisko, aikamies, tosiasia). Taipumattomuus tarkoittaa sitä, etteivät kyseiset sanat taivu pääsanansa sijamuodossa:Älä murehdi tuollaista pikku juttua!Rakensin sitä koko viime viikonlopun, nyt harmittaa aika lailla.Adjektiivijoukon lisäksi pronomini joka käyttäytyy samalla tavalla: Teen sen joka tapauksessa uudelleen.Mikäli tällainen sana esiintyy inen-loppuisen adjektiivin yhteydessä, kirjoitetaan ne yhteen:jokakesäinen ilmi toissaviikkoinen harmitus viimeaikainen ajanviete
-
Ohikiitävä vai ohi kiitävä auto?
Kun määrite edeltää partisiippimuotoisia sanoja, jotka päättyvät -va , -vä , -nut , -nyt , -tu tai -ty , tai infinitiivisiä -essa- , ‑essä- , -en - tai -ma -loppuisia sanoja, kirjoitetaan määrite ja infinitiivi tai partisiippi useimmiten erilleen toisistaan.
-
Heittomerkki
Heittomerkkiä käytetään sanan sisäisellä tavurajalla, kun kaksi peräkkäistä, samaa vokaalia kuuluu eri tavuihin: vaaka – vaa’an.
-
Ruotsinkieliset lyhenteet suomessa
Kielineuvoston suositus on, että ruotsinkielisiä lyhenteitä ei käännetä suomenkielisessä tekstissä. Esimerkiksi ROT-avdrag (myös rotavdrag) on suomeksi ROT-vähennys. Tarpeen mukaan voi lisätä selityksen, esim. omakotitalojen ja asuntojen peruskorjaukseen tarkoitettu ROT-vähennys.
-
Illatiivin pääte vieraskielisessä paikannimessä
Illatiivin sijapääte on yksikössä
-
Prolatiivi: maitse, vesitse, faksitse
Prolatiiviksi kutsutaan muotoa, jolla ilmaistaan esim. toiminnan reittiä, välinettä tai tapaa: maitse, vesitse, sähköpostitse jne. Prolatiivin tunnus on johdin -tse.
-
Et- ja ät-merkki
Et-merkki & tarkoittaa samaa kuin ja-sana. Merkkiä käytetään usein yhdistämään kahta nimeä, kuten City Sisun ohjelmassa Soili & Waronen Show. Et-merkin molemmin puolin on välilyönnit.
-
Päiväyksen merkitseminen
Kielenhuollon suosituksen mukaan suomenkielisessä tekstissä käytetään päiväyksen merkintään ns. nousevaa päiväystä: päivä, kuukausi, vuosi. Sekä päivän että kuukauden numeron jälkeen merkitään piste, sillä on kyse järjestysluvuista.
-
Iso ja pieni alkukirjain paikannimissä
Paikannimien kirjoittamisessa pulmallista on yhdysnimien ja moniosaisten nimien kirjoittaminen.
-
Yhdistysten ja yritysten nimet
Kun yhdistyksen, yrityksen tai järjestön nimi on monisanainen, suositusten mukaan vain ensimmäinen sana kirjoitetaan isolla alkukirjaimella.
-
Tulla-futuurin tarpeetonta käyttöä tulee välttää
Suomen kielessä verbin aikaluokka preesens ilmaisee tapahtumista sekä nyky- että tulevassa ajassa eli futuurissa .
-
Järjestysluvun merkitseminen
Järjestysluku (esim. kolmas) ilmaisee nimensä mukaisesti järjestystä, kun taas perusluku (esim. kolme) ilmaisee määrää.
-
Henkilö
Ruotsinsuomessa käytetään usein henkilö -sanaa vastaamassa ruotsin sanaa person . Saatetaan kirjoittaa esimerkiksi: Kokoukseen osallistui kaksitoista henkilöä.
-
Suomen kieli erikseen, suomenkielinen yhteen
Pelkkä kielen nimi riittää usein, mutta joskus sen perään on selvyyden vuoksi tarpeen lisätä kieli -sana, esimerkiksi suomen kieli . Tällöin on muistettava, että syntyy genetiivialkuinen sanaliitto, ei yhdyssana. Sanat kirjoitetaan siis erilleen: ruotsin kieli , japanin kieli .
-
Ruotsinkieliset nimilyhenteet
Kielineuvoston suomen kielen huollon periaatteiden mukaan ruotsalaisia nimilyhenteitä ei suomenneta. Tämä sääntö koskee niin virastojen, laitosten ja järjestöjen kuin valtiopäiväpuolueiden ym. nimilyhenteitä:
-
Paikannimistä
Muutamista Ruotsin kaupungeista on perinteisesti käytetty suomenkielistä nimeä. Näitä ovat esimerkiksi Tukholma, Uumaja ja Luulaja. Kielineuvosto suosittaakin näiden nimien käyttämistä suomenkielisissä yhteyksissä. Sen sijaan ei ole suositeltavaa kääntää ruotsinkielisiä nimiä, kun niille ei ole vakiintunut suomenkielistä vastinetta.
-
Ut- ja yt-loppuisten sanojen taivutus
Ut- ja yt-loppuisten sanojen, esimerkiksi ohut ja lyhyt, yksikön taivutusvartalossa on t:n sijasta e, esimerkiksi genetiivimuodot ovat ohuen ja lyhyen ja illatiivimuodot ohueen ja lyhyeen. Ei ole kuitenkaan harvinaista, että joidenkin ut- ja yt-loppuisten sanojen, esimerkiksi olut ja kevyt, genetiiveinä pidetään muotoja olueen ja kevyeen ja illatiiveina muotoja olueeseen ja kevyeeseen.
-
Olette tervetullut!
Valinta yksiköllisen ja monikollisen puhuttelumuodon välillä tuottaa usein vaikeuksia.
-
Euron ja sentin lyhenteet
Euro on lyhyt sana, joten sitä ei usein edes tarvitse lyhentää, mutta jos lyhennettä tarvitaan, se on pieni e-kirjain, jonka merkitys on sekä euro että euroa . Euron merkkihän on € ja valuutan tunnus EUREuron sadasosan, sentin , lyhenne on joko c tai snt.
-
Lähetä osoitteeseen
Varsinkin puhekielessä kuulee usein sanottavan esimerkiksi, että vastauksen voi lähettää osoitteella - -. Muoto osoitteella on adessiivi, jota käytetään suomessa ilmoittamaan aikaa ( aamulla ), paikkaa ( pöydällä ) tai välinettä ( puukolla, autolla ), joskus myös tapaa ( varauksella ).
-
Kellonajan merkitseminen
Silloin kun kello tilan säästämiseksi halutaan lyhentää, käytetään lyhennettä klo . Esimerkiksi ohjelmissa yms. kello -sanan voi jättää poiskin.
-
Internet vai internet?
Suomessa toimiva Suomen kielen lautakunta totesi vuonna 2007, että sekä iso- että pienialkukirjaimista kirjoitusasua voidaan perustella monin tavoin, joten molemmat kirjoitustavat ovat nykyään hyväksyttäviä.
-
Kiinni vai suljettu?
Kun virasto, kauppa tms. ei tarjoa palveluitaan, onko se silloin kiinni vai suljettu?Suljettu-sanan käyttö tässä yhteydessä ei ole suositeltavaa, koska suljettu-muoto ilmaisee pikemminkin päättynyttä toimintaa, kun taas kiinni ja suljettuna ilmaisevat tilaa.
-
Rikas-loppuiset yhdyssanat
Rikas-loppuisia yhdyssanoja, kuten esimerkiksi muistorikas, tietorikas ja väkirikas, on tähän asti suositettu välttämään. Suomen kielen lautakunta on kuitenkin väljentänyt suositusta joidenkin sanojen osalta. Muun muassa sanat muistorikas ja tietorikas tulevat mukaan vuonna 2012 ilmestyvään Kielitoimiston sanakirjan uuteen versioon ilman huomautusta siitä, että on parempi käyttää ilmaisuja muistoisa, monimuistoinen, runsastietoinen tai laajatietoinen.
-
Victoria vai Viktoria?
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomen kielen lautakunta antoi vuonna 2002 suosituksen Euroopan tulevien monarkkien nimien käytöstä suomen kielessä. Sen mukaan tulevien hallitsijoiden nimiä käytetään alkukielisinä, niitä ei siis suomalaisteta. Ruotsin tuleva kuningatar on siis Victoria eikä Viktoria.
-
Ensikymmenluku
Suomen kielen lautakunta suosittaa 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen nimitykseksi ensikymmenlukua tai lyhyemmin ensikymmentä: 2000-luvun ensikymmenluku tai 2000-luvun ensikymmen.
-
Libyan hallitsijan nimi
Ruotsalaisissa viestimissä Libyan hallitsijan sukunimi on kirjoitettu usealla tavalla. Nimen alkukonsonantti on kirjoitettu ainakin neljällä eri tavalla: Kaddafi, Khaddafi, Gaddafi ja Qaddafi. Lisäksi nimessä käytetään joskus etuliitettä al-, ja sen loppuosassa esiintyy joskus kaksoiskonsonantti ff: al-Gaddafi, Khaddaffi
-
Otta- ja oitta-verbit
Joissakin suomen kielen verbeissä kirjoitetaan kirjakielessäkin pelkkä otta, esimerkiksi kuvottaa, mutta joissakin on ehdottomasti kirjoitettava oitta, esimerkiksi hiekoittaa. Mistä oikein tietää, miten on kirjoitettava?
-
Vampyyria vai vampyyriä?
Lainasanojen taivutuspäätteen valintaan on olemassa sääntöjä. Ns. vokaaliharmonia on suomen kielessä oleellinen tekijä.
-
Hattu-s
Suhuäänteellä tarkoitetaan s-äänteen tyyppisiä konsonantteja. Suomen kielen omiin sanoihin kuuluu suhuäänteistä vain s-äänne. Ruotsin sje-äänteen kaltainen suhuäänne on suomen kielessä harvinainen , sitä on vain vierassanoissa ja vierasnimissä.
-
Välisenä aikana ja ajalla
Pöytäkirjojen ja ilmoitusten ajanilmauksissa on joskus turhaa toistoa.
-
Perusluvun sijapääte
Sijapääte merkitään peruslukuun kaksoispisteen jälkeen. Pääte otetaan numeron viimeisestä taipuvasta osasta: 5:tä (viittä), 34:ään (kolmeenkymmeneen neljään).
-
Järjestysluvun sijapääte
Sijapääte merkitään järjestyslukuun kaksoispisteen jälkeen. Pääte otetaan numeron viimeisestä taipuvasta osasta: 5:nnen (viidennen), 11:ttä (yhdettätoista) 34:nnen (kolmannenkymmenennenneljännen).
-
Roomalaiset numerot
I = 1 V = 5 X = 10 L = 50 C = 100 D = 500 M = 1 000Muut luvut muodostetaan laskemalla yhteen ja vähentämällä.Yhteen laskettaessa pienempi luku kirjoitetaan isomman oikealle puolelle:XV = 15Kun pienempi numero on isomman vasemmalla puolella, se vähennetään isommasta:XIV = 14Roomalaisia numeroita käytetään usein järjestyslukuina, kuten esimerkiksi Kaarle XVI Kustaa, tai vakiintuneissa ilmauksissa, kuten esimerkiksi Kehä III (kehä kolmonen).
-
AVI ja ELY
Suomesta poistui läänijako vuoden 2010 alussa, ja lääninhallitusten tilalle tulivat aluehallintovirastot, joista käytetään lyhennettä AVI. Suomessa toimii kuusi aluehallintovirastoa, ja lisäksi Ahvenanmaan aluehallintoviranomaisena toimii Ahvenanmaan valtionvirasto.
-
Tittelien taipuminen
Suomen kielen lautakunta käsitteli vuonna 2005 tittelien ja titteliä muistuttavien määritteiden, ns. nimikemääritteiden, taipumista.
-
Se-sana viittaamassa ihmiseen
Suomen kielessä ihmiseen viitataan yleensä sanalla hän, mutta joissakin tapauksissa käytetään sanaa se.
-
Eteenpäin vai eteen päin?
On muutamia sanoja, jotka voi kirjoittaa sekä yhteen että erilleen. Tällaisia ovat monet päin-loppuiset sanat. Voi siis kirjoittaa joko eteen päin tai eteenpäin, missä päin tai missäpäin, niin päin tai niinpäin.
-
Hän ja se
Ruotsissa käydään taas keskustelua hen-pronominista, joka korvaisi tietyissä yhteyksissä pronominit han ja hon. Suomen kielessä on vanhastaan sukupuolineutraali pronomini hän, puhekielessä se. Jo 40-luvulla suomen kieleen on kuitenkin ehdotettu pronominia hen, jota käytettäisiin naisista
-
Muodollinen subjekti
Indoeurooppalaisissa kielissä käytetään lauseessa muodollista (eli ekspletiivistä) subjektia täyttämässä subjektin paikkaa, mikäli lauseessa ei ole subjektia tai jos subjekti joutuu jostakin syystä muualle kuin sille tarkoitetulle paikalle. Suomen normitetussa yleiskielessä ei tällaista subjektia ole.
-
Lainasanat ja vierassanat
Vieraista kielistä omaksuttuja sanoja kutsutaan lainasanoiksi. Vieraista kielistä peräisin olevia sanoja, joissa usein on suomen kielelle vieraita äänteitä tai äänneyhtymiä, kutsutaan vierassanoiksi.
-
Sanojen merkityseroja: vaalea ja tumma
Joidenkin suomen ja ruotsin sanojen merkitys eroaa toisistaan. Malliesimerkkejä ovat vaalea ja valoisa, tumma ja pimeä.
-
Ei pistettä otsikon perään
Otsikon ensimmäinen sana kirjoitetaan isolla kirjaimella, mutta otsikon perään ei merkitä pistettä, ei silloinkaan, kun se on täydellinen lause. Monikielisyys on rikkausMuita päättömerkkejä ja kolmea pistettä sen sijaan voi käyttää otsikon lopussa. Mitä mieltä monikielisyydestä … Onko monikielisyys todella rikkautta? Monikielisyys rulettaa!
-
Vieraskielisten paikannimien taivuttamisesta
Ulkomaisten nimien taivuttaminen on usein hankalaa, koska muunkieliset sanat eivät välttämättä noudata suomelle tyypillistä vokaalisointua. Vierassanojen taivutuksessa päätteen vokaalin ratkaisee se, onko nimen perusmuodossa viimeisenä takavokaali (a, o, u, å) vai etuvokaali ä tai ö. Etuvokaalit e, i ja y eivät kuitenkaan vaikuta päätteen vokaaliin. Hammarö päättyy etuvokaaliin ö, joten myös inessiivin taivutuspäätteessä on oltava etuvokaali. Oikea muoto on näin ollen Hammarössä. Esimerkiksi Skellefteå taas päättyy takavokaaliin, joten oikea päätevaihtoehto on -ssa.
-
Vinoviiva
Vinoviiva, epävirallisesti kauttaviiva, on oikealle kallistuva viiva. Vasemmalle kallistuva viiva taas on kenoviiva. Sitä näkee käytettävän lähinnä tietotekniikassa. Vinoviivakin on tuttu www-osoitteista.
-
Anoa ja hakea
Ruotsinsuomalaiset käyttävät ruotsin söka-sanan vastineena erittäin usein anoa, vaikka tyylillisesti olisi parempi käyttää sanaa hakea.
-
Vaalean ruskea ja vaaleanruskea
Värin sävyä kuvaava genetiivimuotoinen adjektiivi voidaan kirjoittaa joko yhteen värin nimen kanssa tai erilleen siitä:
-
Kaksoispassiivi
Kaksoispassiivilla tarkoitetaan sitä, että passiivin tunnus merkitään liittomuotoon virheellisesti kahteen kertaan. Kaksoispassiivi on tavallinen puhekielen ilmiö, mutta kirjoitettuun tekstiin sitä ei suositella.
-
Lyhenteen piste muun välimerkin edellä
Kun virke päättyy pisteelliseen lyhenteeseen, ei virkkeen loppuun merkitä toista pistettä:Pääsiäisenä söimme silliä, kananmunia, lammasta, mämmiä ym.
-
Absurditeetti vai absurdius?
Ruotsin tet-loppuiset ominaisuudennimet, kuten absurditet, anonymitet, lojalitet, senilitet, solidaritet ja vitalitet, saavat suomennettaessa helposti eetti-loppuisen vastineen. Esimerkkisanoista käytettiin aikaisemmin vastineita absurditeetti, anonymiteetti, lojaliteetti, seniliteetti, solidariteetti ja vitaliteetti.
-
Sähköpostiviestin aloitus ja lopetus
Sähköpostiviesti muotoillaan yleensä samoin kuin kirje ja sen sävy sovitetaan vastaanottajan mukaan. Samat aloitus- ja lopetusfraasit käyvät molemmissa.
-
Viikonpäivien lyhenteet
Viikonpäivien loppulyhenteet päättyvät poikkeuksellisesti vokaaliin, eikä niiden jäljessä käytetä pistettä.
Tietoa blogista
Isofin suomenkielisiä kirjoituksia.