Sinun oikeus kansalishiin vähemistökiehliin

Kaikila viranomhaisilla Ruottissa oon pakolista antaa tietoa kaikile kansalisille vähemistöile heän kielelisistä oikeuksista, niin kans jiddisch ja roominpuhujille.

Tämän tekstin kautta sie saat tietää mikkä sinun kieleliset oikeuet oon ja mitä sie saatat vaatia sinun kunnalta ja muilta viranomhaisilta.

Kansalishiin vähemisthöin räknäthään juutalaiset, roomit, saamet, ruottinsuomalaiset ja tornionlaaksolaiset. Kansaliset vähemistökielet oon suomi, jiddisch, meänkieli, roomi (romani chib) ja saame.

Ensimäinen tammikuuta 2010 tuli laki kansalisista vähemistöistä ja vähemistökielistä (SFS 2009:724 External link., veppisivu ruottiksi) ja tammikuussa 2019 laki muotoilthiin niin ette oikeuet ja vaatimukset vahvenethiin. Kaikila kunnila oon pakolista järjestää päämäärän ja ohjeet heän vähemistöpoliittiselle työle. Kunta häätyy kans pittää stryktyyreeratun keskustelun sinun kans, joka kuulut kanslisheen vähemisthöön ette sie saat vaikutusvaltaa kysymyksissä ja päätöksissä mikkä koskeva sinua vähemistön näkökannalta.

Kaikkia kansalisia vähemistökieliä pittää suojata ja kannustaa

Kielilaki (SFS 2009:600 External link., veppisivu ruottiksi) sannoo ette kansalisia vähemistökieliä pittää suojata ja kannustaa. Tämä merkittee esimerkiksi ette yhtheiskunta häätyy kattoa ette sie joka kuulut kansalisheen vähemisthöön saat oppia, kehittää ja käyttää sinun vähemistökieltä.

Viranomhaiset häätyvä antaa sulle tietoa sinun oikeuksista, huolimatta mitä kansalista vähemistökieltä sie puhut ja missä paikkaa sie asut Ruottissa.

Oikeus äitinkielenopetuksheen

Sulla joka kuulut johonki kansalisista vähemistöistä ja oon lapsia koulussa saattaa olla hyvä tietää ette sinun lapsela oon erittäin voimakas oikeus äitinkielenopetuksheen. Sinun lapsela oon oikeus äitinkielenopetuksheen hänen vähemistökielessä vaikka kieltä ei puhuta koissa jokapäiväsesti. Eikä sinun lapsela tartte olla taitoa kielessä alkaissa, ette se saapi äitinkielenopetusta.

Koulu häätyy järjestää äitinkielenopetusta kansalisissa vähemistökielissä jos

• oppilas halvaa opetusta (vaatimusta ette häätyy olla vähhiinthään viis oppilasta ei ole)
• sopiva opettaja löytyy.

Rektori päättää jos opettaja oon sopiva opethaan äitinkieltä.

Jos sinun lapsi kuuluu kansalisheen vähemisthöön roomit ja sillä oon eri kieli myötä ulkomailta, koulu saapi antaa äitinkielenopetusta kahessa kielessä jos oon erityistä syytä.

Erityisen voimakhaat oikeuet suomele, meänkielele ja saamele

Erityisen voimakhaat oikeuet oon sulla joka puhut suomea, meänkieltä elikkä saamea ja asut kunnassa hallintoalueessa. Sivula Förvaltningsområden External link. (veppisivu ruottiksi) sie näet jos sinun kunta kuuluu hallintoalueesheen.

Sulla, joka asut hallintoalueessa, oon oikeus komyniseerata viranomhaisitten kans omala kielelä. Sinun pittää saa vastauksen samala kielelä jos sie olet osanen asiassa mikä koskee hallintoaluetta.

Kunnat pitävä, koululain jälkhiin, pyrkiä esikoulun järjestämisheen, missä koko eli iso osa oon vähemistökielelä suomi, meänkieli elikkä saame, jos oon vanhimpia jokka vaativa sitä.

Kunnat pitävä kans tarjota vanhainhoitoa suomeksi, meänkielelä ja saameksi.

Sie joka asut kunnassa mikä ei ole hallintoalue piät kans saattaa ottaa yhtheyttä viranomhaisitten kans suomeksi, meänkielelä elikkä saameksi, jos löytyy henkilökuntaa jokka ossaava kieltä.

Sie piät saattaa saa kuitenki osan vanhainhoijosta suomeksi, jiddiksellä, meänkielelä, romani chibilä elikkä saameksi jos kunnassa oon henkilökuntaa jolla oon semmosta kielitaitoa.

Kunnila ja viranomhaisilla oon pakolista antaa sulle, joka kuulut kansalisheen vähemisthöön, tietoa sinun oikeuksista. Niilä oon kans pakolista suojata kansalisen vähemistön kieltä ja kylttyyriä, ja erityisen tärkeä oon lasten ja nuorten oikeus kehittää heän kieltä ja kylttyyriä. Sen lisäksi kunnila ja muila viranomhaisilla oon pakolista antaa sulle vaikutusvaltaa kysymyksissä mikkä koskeva sitä kansalista vähemistöä mihinkä sie kuulut.

Huolimatta missä sie asut sulla pittää aina olla oikeus kirjottaa suomeksi, meänkielelä elikkä saameksi Valtiopäivile, valtuutetuile, Oikeuskanslerille, Työnvälitystoimisthoon, Siukkakassaan, Verotoimisthoon ja Tiskrimineerinkivaltuutetulle.

Tänne sie saatat kääntyä

Jos sie et tykkää ette sinun kunta eli muu viranomhainen seuraa lakia sie saatat ottaa yhtheyttä Stockholmin lääninhallituksheen eli Sametinghiin jokka kattova perhään ette lakia seurathaan. Sametingilä oon vastuu saamele ja Stockholmin lääninhallitus muile kielile.

Länsstyrelsen i Stockholms län
Telefooni: 010-223 10 00

Sametinget
Telefooni: 0980-780 30