Du riekti našuvnnalaš unnitlogugielaide

Visot eiseválddiin Ruoŧas lea geatnegasvuohta dieđihit buot našuvnnalaš unnitloguide ja nu maid jiddisch ja románagiela hálliide sin gielalaš vuoigatvuođaid birra.

Dán teavsttas oaččut diehtit makkár gielalaš vuoigatvuođat dus leat ja maid don sáhtát gáibidit du gielddas ja eará eiseválddiin.

Našuvnnalaš unnitlohkui gullojit judalaččat, romat, sápmelaččat, ruoŧasuopmelaččat ja deartnuleagilaččat. Našuvnnalaš unnitlogugielat leat suomagiella, jiddisch, meänkieli ja románagiella (romani chib) ja sámegiella.

Našuvnnalaš unnitlogu ja unnitlogugielaid láhka lea fámus ođđajagemánu 1. b. 2010 rájis (SFS 2009:724 External link., websiidu ruoŧagillii). Ođđajagemánus 2019 de láhka ođasmahttojuvvui nu ahte vuoigatvuođat ja geatnegasvuođat nannojuvvo eanet. Buot gielddat leat geatnegahtton čállit ulbmiliid ja njuolggadusaid sin unnitlogupolitihkka birra. Gielda ferte maid doallat ságastallama duinna gii gullot ovtta našuvnnalaš unnitlohkui, nu ahte don dan ládje oaččut váikkuhanvejolašvuođa dain jearaldagain ja mearrádusain mat gusket dutnje.

Buot našuvnnalaš unnitlogugielat galget suddjejuvvot ja ovddiduvvot

Giellalága (SFS 2009:600 External link., websiidu ruoŧagillii) jelgii našuvnnalaš unnitlogugielat galget suddjejuvvot ja ovddiduvvot. Dat mielddisbuktá ahte servodat ferte bearráigeahččat ahte don gii gullot našuvnnalaš unnitlohkui oaččut oahppat, ovddidit ja geavahit du unnitlogugiela.

Eiseválddit galget juohkit dieđuid du vuoigatvuođaid birra, beroškeahttá man našuvnnalaš unnitlogugiela don sártnut ja gos don orut Ruoŧas.

Riekti eatnigiellaoahpahussii

Don gii gullot ovtta dain našuvnnalaš unnitlohkui ja jus dus leat mánát skuvllas de lea buorre diehtit ahte du mánás lea erenoamáš nanus riekti eatnigiellaoahpahussii. Du mánás lea riekti oažžut eatnigiellaoahpahusa su unnitlogugielas vaikko giella ii leat máná beaivválaš giella ruovttus ja vaikko mánás álggus ii leat máhtu gielas.

Skuvla lea geatnegahtton lágidit eatnigiellaoahpahusa dain našuvnnalaš unnitlogugielain jus

• okta oahppi háliida oahpahusa (ii leat gáibádus ahte ferte leahkit unnimus vihtta oahppit)
• gávdno gelbbolaš oahpaheaddji.

Rektor mearrida jus okta oahpaheaddji lea gelbbolaš oahpahit eatnigiela.

Jus du mánná gullo našuvnnalaš unnitlohkui, romá, ja son hálddaša ovtta vel eará giela go bođii Ruŧŧii de skuvla oaččo fállat eatnigiellaoahpahusa guovtti gielain jus leat erenoamáš ákkat.

Erenoamáš nanu vuoigatvuođat suomagiela, meänkieli ja sámegiela ektui

Erenoamáš nanu vuoigatvuođat leat dus gii sártnut suomagiela, meänkieli dahje sámegiela ja orut ovtta gielddas hálddašanguovllus. Dán siiddus Förvaltningsområden (websiidu ruoŧagillii) don oainnát jus du gielda gullo ovtta hálddašanguvlui.

Don gii orut ovtta gielddas hálddašanguovllus dus lea riekti gulahallat eiseválddiiguin du gielain. Jus don leat oassebealli ovtta áššis mas lea oktavuohta hálddašanguvlui de dus galgá leahkit vejolašvuohta oažžut njálmmálaš vástádusa seammá gillii.

Skuvlalága jelgii de gielddat galget ordnet ovdaskuvlla gos doaibma lea ollislaččat dahje stuora oassin unnitlogugielaide suomagiella, meänkieli dahje sámegiella, jus váhnemat gáibidit dan.

Gielddat galget maid dárjut boarrásiiddivššu suomagillii, meänkieli ja sámegillii.

Don gii orut gielddas mii ii gullo hálddašanguvlui sáhtát maid váldit oktavuođa eiseválddiin suomagillii, meänkieli dahje sámegillii jus dan gielddas leat bargit geat hálddašit gielaid.

Dus galgá maid leahkit vejolašvuohta oažžut oasi du divššuin boarrásiiddivššuin suomagillii, jiddisch, meänkieli, románagillii dahje sámegillii, jus gielddas leat bargit geat hálddašit daid gielaid.

Gielddat ja eiseválddit leat geatnegahtton juohkit dieđuid du vuoigatvuođaid birra dutnje gii gullot ovtta našuvnnalaš unnitlohkui. Sii fertejit maid suddjet našuvnnalaš unnitloguid giela ja kultuvrra, ja erenoamáš dehálaš lea mánáid ja nuoraid riekti ovddidit sin giela ja kultuvrra. Dasa lassin leat maid gielddat ja eará eiseválddit geatnegahtton addit dutnje váikkuhanvejolašvuođaid dain jearaldagain mat gusket dan našuvnnalaš unnitlohkui masa don gullot.

Gos don fal orut de dus lea álot vejolašvuohta čállit suomagillii, meänkieli ja sámegilli Riikkabeaiveáššeolbmáide, Vuoigatvuođakánslerii, Bargogaskkusteapmái, Oadjohálddahussii, Vearrodoaimmahahkii ja Vealahanáittardeaddjái.

Oza veahki dáppe

Jus du gielda dahje eará eiseválddit eai čuovo lága de sáhtát váldit oktavuođa Leanastivrrain Stockholmma leanas dahje Sámedikkiin geat galget bearráigeahččat ahte láhka čuovvuluvvo. Sámedikkis lea ovddasvástádus sámegielas ja Leanastivrras Stockholmmas lea ovddasvástádus eará gielain.

Länsstyrelsen i Stockholms län
Telefovdna: 010-223 10 00

Sametinget
Telefovdna: 0980-780 30