Oikeus kansalliseen vähemmistökieleen

Kaikilla Ruotsin viranomaisilla on velvollisuus tiedottaa kaikille kansallisille vähemmistöille näiden kielellisistä oikeuksista.

Tässä tekstissä kerrotaan, mitä kielellisiä oikeuksia kansallisilla vähemmistöillä on ja mitä vaatimuksia voi esittää omalle kunnalle ja muille viranomaisille.

Kansallisia vähemmistöjä ovat juutalaiset, romanit, saamelaiset, suomalaiset ja tornionlaaksolaiset. Kansallisia vähemmistökieliä ovat jiddiš, meänkieli, romani (romani chib), saame ja suomi.

1 tammikuuta 2010 saatiin laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä (SFS 2009:724 Linkki toiselle sivustolle., ruotsinkielinen verkkosivu) ja 1 tammikuuta 2019 lakia muutettiin niin, että oikeuksia ja velvollisuuksia vahvistettiin entisestään. Kaikilla kunnilla on velvollisuus laatia tavoitteet ja suuntaviivat vähemmistöpoliittiselle työlleen. Kuntien on myös käytävä strukturoitua dialogia kansallisiin vähemmistöihin kuuluvien kanssa, jotta nämä saisivat vaikutusvaltaa asioissa ja päätöksissä, jotka vaikuttavat heihin vähemmistönäkökulmasta.

Kaikkia kansallisia vähemmistökieliä on suojeltava ja edistettävä

Kielilaissa (SFS 2009:600 Linkki toiselle sivustolle., ruotsinkielinen verkkosivu) sanotaan, että kansallisia vähemmistökieliä on suojeltava ja edistettävä. Se merkitsee muun muassa sitä, että kansalliseen vähemmistöön kuuluvalla on oikeus oppia, kehittää ja käyttää vähemmistökieltään.

Viranomaisten on tiedotettava kansallisiin vähemmistöihin kuuluville heidän oikeuksistaan, huolimatta siitä, mistä kansallisesta vähemmistökielestä on kyse ja missä päin Ruotsia asuu.

Oikeus äidinkielenopetukseen

Sen, joka kuuluu johonkin kansallisista vähemmistöistä ja jolla on kouluikäisiä lapsia, voi olla hyvä tietää, että hänen lapsellaan on erityisen vahva oikeus äidinkielen opetukseen. Lapsella on oikeus saada äidinkielen opetusta vähemmistökielessään, vaikka kieltä ei käytettäisi kotona. Lapsella ei myöskään tarvitse olla pohjatietoja kielessä saadakseen äidinkielenopetusta.

Koululla on velvollisuus järjestää äidinkielenopetusta kansallisissa vähemmistökielissä, jos

  • yksi oppilas haluaa opetusta (ei siis tarvita vähintään viittä oppilasta)
  • on sopiva opettaja.

Rehtori ratkaisee, onko opettaja sopiva opettamaan äidinkieltä.

Jos lapsi kuuluu romanien kansalliseen vähemmistöön ja on ulkomailta saanut mukaansa muunkin kielen, koulu voi antaa äidinkielen opetusta kahdessa kielessä, mikäli siihen on erityiset syyt.

Suomen, meänkielen ja saamen erityisen vahvat oikeudet

Sillä, joka puhuu suomea, meänkieltä tai saamea ja asuu hallintoalueeseen kuuluvassa kunnassa, on erityisen vahvat oikeudet. Sivulla Förvaltningsområden (hallintoalueet, ruotsinkielinen verkkosivu) kerrotaan, mitkä kunnat kuuluvat hallintoalueeseen.

Sillä, joka asuu hallintoalueeseen kuuluvassa kunnassa, on oikeus kommunikoida viranomaisten kanssa omalla kielellään. Hänellä on myös oikeus saada suullinen vastaus samalla kielellä, jos hän on osapuoli asiassa, joka liittyy hallintoalueeseen.

Kuntien tulee koululain mukaan pyrkiä järjestämään esikoulutoimintaa kokonaan tai suurelta osin vähemmistökielillä suomi, meänkieli tai saame, jos tällaista toimintaa toivovia vanhempia on.

Kuntien tulee myös tarjota vanhustenhuoltoa suomeksi, meänkielellä ja saameksi.

Sen, joka asuu kunnassa, joka ei kuulu hallintoalueeseen, pitää voida myös ottaa yhteyttä viranomaisiin suomeksi, meänkielellä tai saameksi, jos viranomaisella on henkilöstöä, joka osaa kieltä.

Ainakin osa vanhustenhuollosta tulee saada jollakin viidestä kansallisesta vähemmistökielestä, jos kunnassa on henkilöstöä, joka osaa kieltä.

Kunnilla ja viranomaisilla on velvollisuus informoida kansalliseen vähemmistöön kuuluvaa tämän oikeuksista. Kunnilla ja viranomaisilla on myös velvollisuus suojella kansallisten vähemmistöjen kieliä ja kulttuureja, ja erityisen tärkeä on lasten ja nuorten oikeus saada kehittää kieltään ja kulttuuriaan. Lisäksi kunnilla ja muilla viranomaisilla on velvollisuus antaa kansalliseen vähemmistöön kuuluvalle vaikutusvaltaa asioissa, jotka liittyvät kyseiseen kansalliseen vähemmistöön.

Asuinpaikkakunnastaan huolimatta kansalliseen vähemmistöön kuuluvat voivat aina kirjoittaa valtiopäivien edustajille, oikeuskanslerille, Työnvälitykseen, Vakuutuskassaan, Verovirastoon ja Syrjintäasiamiehen toimistoon suomeksi, meänkielellä ja saameksi.

Tänne voit ottaa yhteyttä

Jos katsot, että kunta tai muu viranomainen ei täytä lain vaatimuksia, voit ottaa yhteyttä Tukholman läänin lääninhallitukseen tai Saamelaiskäräjiin, joiden tehtävänä on seurata lain noudattamista. Saamelaiskäräjät vastaa saamen kielestä ja Tukholman läänin lääninhallitus muista kielistä.

Länsstyrelsen i Stockholms län
Tukholman läänin lääninhallitus
Puhelin: 010-223 10 00

Sametinget
Saamelaiskäräjät
Puhelin: 0980-780 30