Sota on operaatio ja jalkapalloilija laukoo maaleja
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on tuonut sodan kielen yleiseen tietoisuuteen. Mediassa on sodasta kertovia uutisia päivittäin. Mutta mistä sota-sana on peräisin ja miten sodan kieltä käytetään vertauskuvallisesti?
Ruotsinsuomalaisten päivänä 24. helmikuuta tänä vuonna Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja aloitti sodan, josta olemme saaneet viime aikoina kuulla ja nähdä mitä karmeimpia uutisia. Mutta samalla kun Ukrainassa ja ympäröivässä maailmassa puhutaan sodasta ja hyökkäyksestä, Venäjällä puhutaan ”sotilaallisesta erikoisoperaatiosta”, ”sotilaallisista toimista” tai ”tilanteesta Ukrainassa”. Sodasta puhuminen sen oikealla nimellä on Venäjällä kiellettyä. Venäläisethän eivät Venäjän johdon mielestä ole hyökänneet minnekään, kuten muun muassa Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov asian ilmaisi Turkissa 10. maaliskuuta pidetyssä tiedotustilaisuudessa. Itse asiassa he ovat vain pelastamassa ukrainalaisia natsien vallasta.
Tämä ei kuitenkaan ole ensimmäinen kerta, kun Venäjä puhuu sotatoimistaan kiertoilmauksin. Suomen ja Venäjän välisen talvisodan (1939–1940) aikaan silloisen Neuvostoliiton ulkoministeri Vjatšeslav Molotov väitti radiossa, ettei Neuvostoliitto pommittanut Suomea vaan pudotti lentokoneista ruokaa nälkäisille suomalaisille. Suomalaiset alkoivat kutsua näitä pommeja ”Molotovin leipäkoreiksi”. Myöhemmin, kun suomalaiset sotilaat alkoivat valmistaa omatekoisia palopommeja Neuvostoliiton panssarivaunujen tuhoamiseksi, niille annettiin nimeksi ”Molotovin cocktail”. Viime aikoina olemme saaneet nähdä, miten ukrainalaiset ovat tehneet omia Molotovin cocktailejaan suomalaisten sotilaiden mallin mukaan.
Miksi sodan nimi sitten on sota? Sanan alkuperästä ei ole tarkkaa tietoa, mutta sitä käytettiin jo Agricolan aikaan. Sota-sanalla on vastineita myös suomen lähisukukielissä. Volgalaisista sukukielistä, mordvasta ja marista, esitetyt vastineet tarkoittavat manaamista, kiroamista; samojedikielistä ehdotettu vastine liittyy lintujen soitimeen. Saamelaiskielistä puolestaan on tarjottu vastineeksi sanaa tšuudi, joka tarkoittaa vainolaista. Vanhastaan sotaa on arveltu myös ikivanhaksi lainaksi indoeurooppalaisiin kieliin kuuluvista arjalaiskielistä, ja rakenteensa puolesta se voisi olla myös suomen kielen vanha omaperäinen sana. Kaikki selitykset ovat kuitenkin vain arvausta, koska varmaa tietoa ei ole saatavilla.
Tässä yhteydessä voi mainita myös, että Pohjois-Suomessa sijaitsevan Sodankylän nimi ei liity lainkaan sotimiseen, vaan nimen taustalla on todennäköisesti saamelainen sukuyhteisö – inarinsaameksi Čuávvá ja pohjoissaameksi Čoavvá – joka on suomalaisittain muuttunut muotoon Sova. Sovankylän alkua on siis pidetty sota-sanan sodan-taivutusmuodon murteellisena versiona.
Sodan termejä käytetään vertauskuvallisesti eli metaforina myös yleiskielessä. Jalkapallojoukkue taistelee voitosta vastustajajoukkueen kanssa. Hyökkääjä ampuu laukauksia vastustajan maalia kohti ja puolustaja puolustaa joukkueen omaa maalia. Vakavasti sairastuneet puolestaan kamppailevat sairauden kourissa ja taistelevat henkensä edestä. Pari vuotta sitten koronavirus hyökkäsi kimppuumme, ja olemme viime aikoina joutuneet sotimaan myös sitä vastaan. Toimittajakin voi tulittaa tai pommittaa haastateltavaa kysymyksillään, vaikkei välttämättä haluaisikaan käyttäytyä hyökkäävästi.
Teksti on julkaistu aiemmin Liekki-lehden numerossa 2/2022.
%201122rihe.jpg)
%20Tarja%20Larsson_webb1_fotograf-joachim-bago.jpg)