Edessä istujasta presidentiksi
Suomessa järjestetään, kuten tunnettua, presidentinvaali (tai presidentinvaalit) sunnuntaina 28. tammikuuta, ja tarvittaessa toinen kierros sunnuntaina 11. helmikuuta. Vaali-sana on siitä mielenkiintoinen, että sitä voidaan käyttää joko yksikössä tai monikossa, ja Kielitoimiston sanakirjan mukaan sitä käytetään usein juuri monikossa.
Kuva: Wikimedia Commons
Presidentti-sana tulee latinan sanasta praesidens, joka puolestaan on johdettu istumista merkitsevästä sedere-verbistä ja etuliitteestä prae‑, jonka merkitys on ’edessä’. Presidentti siis istuu kansan edessä johtamassa. Ennen kuin presidentti-sana vakiintui suomen kieleen, sille oli 1800-luvulla ehdolla erilaisia suomenkielisiä vastineita kuten pääistuja, esi-istuja ja esimies. Esimies vakiintui sittemmin johtotehtävissä olevan henkilön nimitykseksi, mutta nykyään sen rinnalle on noussut myös sukupuolineutraali esihenkilö.
Presidentti on alun perinkin sukupuolineutraali sana, joten sitä voi käyttää sekä nais- että miespuolisesta valtionjohtajasta. Suomen tähän mennessä 12 presidentistä kuitenkin vain yksi on ollut nainen, Tarja Halonen, joka johti Suomea kaksi kautta vuosina 2000–2012.
Suomessa kulloinkin valtiota johtavasta presidentistä käytetään nimitystä tasavallan presidentti. Kun presidentti vaihtuu, entinen presidentti voi edelleen käyttää arvonimeä presidentti. Suomessa voi siis olla yhtä aikaa useita presidenttejä, mutta vain yksi tasavallan presidentti.
Presidentti-nimitystä käytetään kuitenkin myös muissa yhteyksissä kuin valtionpäämiehestä puhuttaessa. Joillakin oikeusasteilla, kuten korkeimmalla oikeudella ja hovioikeuksilla, on presidentti. Tämä käytäntö sai alkunsa jo 1640-luvulla, jolloin presidentillä viitattiin Pietari Braheen Tukholman korkeimman oikeuden eli Svean hovioikeuden presidenttinä.
Myös moottoripyöräkerhoilla on presidenttinsä, ja presidentti-sanaa esiintyy myös joidenkin kasvien tieteellisissä nimissä; esimerkkinä mainittakoon itulehtikasveihin kuuluva Kalanchoe praesidentis-malanii.
Tämän vuoden presidentinvaalissa äänestetään Suomelle maan 13. presidentti. Vaalissa voivat äänestää kaikki Suomen kansalaiset, ja Ruotsissa ensimmäisen vaalikierroksen ennakkoäänestysaika on 17.–20. tammikuuta 2024. Lisäksi vaalien aikaan ulkomailla asuvat tai oleskelevat Suomen kansalaiset voivat äänestää halutessaan myös kirjeitse.
%201122rihe.jpg)
%20Tarja%20Larsson_webb1_fotograf-joachim-bago.jpg)