Aina ajankohtaiset ajanilmaukset
Päiväyksen merkitseminen voi joskus aiheuttaa päänvaivaa varsinkin ruotsinsuomalaisille, koska ruotsin ja suomen käytännöt eroavat osittain toisistaan. Kielineuvoston suomen kielen huoltajat suosittelevat noudattamaan suomea kirjoitettaessa suomen yleiskielen käytäntöjä.
Suomen kielessä käytetään niin kutsuttua nousevaa päiväystä, mikä tarkoittaa sitä, että päiväykseen merkitään ensin päivä, sitten kuukausi ja lopuksi vuosi: 7.3.2023. Sekä päivän että kuukauden jälkeen tulee piste, koska molemmat ovat järjestyslukuja; edellä mainittu tapaus luetaan ’seitsemäs kolmatta’. Piste merkitään sekä päivän että kuukauden perään myös silloin, kun vuosilukua ei käytetä: 7.3.
Ruotsissa kuitenkin on hieman toinen käytäntö. Ruotsin kielenhuollon suositusten mukaisesi pisteellisessä päiväyksessä 7.3 piste merkitään vain päivän, mutta ei kuukauden perään. Jos mukaan merkitään vuosiluku, piste tulee kuitenkin myös kuukauden perään samoin kuin suomessa: 7.3.2023.
Kansainvälisen päivämäärästandardin mukaista laskevaa päiväystä 2023-03-07 ei suositella käytettäväksi suomenkielisissä teksteissä. Myöskään ruotsissa yleisesti käytettävää vinoviivoin merkittävää päiväystä 7/3 2023 ei suositella käytettäväksi suomen yleiskielessä. Kielitoimiston ohjepankissa kuitenkin huomautetaan, että vinoviivoja käytetään joskus esimerkiksi täytettävissä lomakkeissa seuraavasti: __/__20__
Kuukauden nimi voidaan kirjoittaa päiväykseen myös kirjaimin: 7. maaliskuuta 2023. Vaihtoehtoisesti kuukauden nimi on mahdollista kirjoittaa myös päivän edelle: maaliskuun 7. päivä. Ruotsissa tällaisessa tapauksessa ei tule pistettä päivän perään, vaan edellä mainittu päivämäärä kirjoitetaan ruotsiksi: 7 mars.
Jos päivämäärä on virkkeen lopussa, sen perään ei merkitä ylimääräistä pistettä. Jos kuitenkin päivämäärä on esimerkiksi kysymysvirkkeen lopussa, kysymysmerkki lisätään päivämäärän pisteen perään:
Seminaari järjestetään 7.3.
Järjestetäänkö seminaari 7.3.?
Rajakohtien välisen ajan ilmaisemiseen on kaksi eri tapaa. Päivämäärien välille tulee joko ja-sana tai ajatusviiva:
Olen lomalla 27.2. ja 7.3. välisen ajan.
Olen lomalla 27.2.–7.3.
Molemmissa edellä mainituissa tapauksissa merkinnässä näkyvät päivämäärät sisältyvät ajanjaksoon. Mikäli koko ajanjakso ajoittuu samalle kuukaudelle, kuukauden voi jättää merkitsemättä: Olen lomalla 1.–7.3.
Kun rajatussa ajanjaksossa mainitaan vain kuukaudet ja kuukausien nimet kirjoitetaan kirjaimin, väliin voi tulla joko yhdys- tai ajatusviiva: helmi-maaliskuussa tai helmi–maaliskuussa.
%201122rihe.jpg)
%20Tarja%20Larsson_webb1_fotograf-joachim-bago.jpg)