Vuoden 2022 uudissanoja
Vuoden lopussa sekä Suomessa että Ruotsissa on tapana koota sanalistoja.
Suomessa tämän tekee Kotimaisten kielten keskus, Kotus, Ruotsissa Kielineuvoston ruotsin kielen huoltajat yhdessä Språktidningen-lehden kanssa. Suomen lista on kattava ja sisältää noin 70 sanaa, jotka ovat vuoden aikana olleet esillä. Ruotsin lista ei ole aivan yhtä laaja, vaan sisältää noin 35 sanaa.
Molemmissa maissa kyse on varsinkin yhteiskunnallisesta sanastosta sekä ilmastoon ja ympäristöön, hyvinvointiin, elintapoihin ja elämäntyyliin ja muotiin liittyvistä sanoista. Korona on edelleenkin esillä, samoin kuin sota.
Listojen vertailu on hauskaa, ja molemmissa listoissa onkin mukana yksi aivan sama sana: urheilupesu, ruotsiksi sporttvätt. Se tarkoittaa sitä, että urheilun varjolla tai avulla esimerkiksi yhtiö tai valtio koettaa parantaa mainettaan. Urheilun avulla yritetään johtaa ihmisten ja median huomio pois vaikkapa ympäristö- tai ihmisoikeusrikkomuksista.
Suomen listalta on ehdottomasti mainittava kielenedistäjä. Sana on lainaa Ruotsista ja ruotsista. Viime vuonna perustettujen kansallisten kielikeskusten työntekijöiden titteli on kielenedistäjä, ruotsiksi språkfrämjare. Heidän tehtäviinsä kuuluu muun muassa tukea kielenkantajia, ruotsiksi språkbärare, jotta suomen kieli säilyisi elävänä kielenä Ruotsissa. Kielenkantaja-sana ei ole mukana Suomen tai Ruotsin listoilla, mutta sitä vastoin se on uudissana, jonka Kielineuvoston suomen kielen huoltajat ovat luoneet vuoden aikana.
Ilmastoon ja ympäristöön liittyviä sanoja Kotuksen listalla ovat digipäästö ja nastarengaskielto. Digipäästöllä tarkoitetaan elektroniikan, myös palvelujen, käytöstä aiheutuvia päästöjä. Nastarengaskielto ei sanana selityksiä kaipaa, mutta mielenkiintoista on, että Tukholmassa ensimmäinen nastarengaskielto tuli voimaan jo vuonna 2010, Suomessa vasta 2022. Luonnontuhonta on mahdollinen tuleva rikosnimike erittäin vakaville ympäristörikoksille. Sana on lainaa englannin ecocide-sanasta. Halutaan jopa, että luonnontuhonnasta tulisi viides Haagin kansainvälisen rikostuomioistuimen alainen rikos, muun muassa kansanmurhan ja sotarikosten lisäksi. Ruotsin listalla on mukana sana hungersten, josta suomeksi käytetään nimeä nälkäkivi. Sana ei tosin ole mukana Kotuksen listalla. Nälkäkivellä tarkoitetaan kiveä, joka tulee suuren kuivuuden aikana näkyviin järvessä, joessa tai muussa vesistössä. Eritekoiria käytetään Suomessa väkivaltarikoksia selvitettäessä, esimerkiksi seksuaalirikosten rikospaikkatutkinnoissa. Koiran tarkka hajuaisti huomaa sellaisenkin, mikä ihmisiltä saattaa jäädä huomaamatta.
Talouteen ja välillisesti sotaan liittyviä, samankaltaisia sanoja ovat suomen shrinkflaatio ja ruotsin smygflation. Shrinkflaatio tarkoittaa sitä, että hintoja nostetaan pakkauskokoja pienentämällä – hinta on sama tai jopa kalliimpi, vaikka pakkauksen koko on pienentynyt. Smyglfation taas tarkoittaa sitä, että hintoja nostetaan sodan tai muun kriisin varjolla jopa enemmän kuin mitä olisi tarpeen varsinaisten kustannusten kasvun perusteella.
Yhteiskunnallista sanastoa edustaa sana aluevaalit. Suomessakin järjestetään nykyään aluevaalit, joissa valitaan hyvinvointialueiden aluevaltuustot. Hyvinvointialue puolestaan on kunnista ja valtiosta erillinen julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on alueellinen itsehallinto. Suomenruotsiksi hyvinvointialue on välfärdsområde, ja sana toimii hyvin myös täällä Ruotsissa. Ruotsissa järjestetään nykyään myös aluevaalit, regionval, kun maakäräjät ovat muuttuneet alueiksi, region, ja aluevaaleissa valitaan edustajat aluevaltuustoihin.
Artikkeli on aiemmin julkaistu Liekki-lehden numerossa 1/2023.
%201122rihe.jpg)
%20Tarja%20Larsson_webb1_fotograf-joachim-bago.jpg)