Lukumummit ja -vaarit -toiminta

Ruotsinsuomalaiset lukumummit ja -vaarit -toiminnan tarkoituksena on tarjota lapsille suomenkielisiä lukukokemuksia sekä innostaa heitä lukemisen pariin yhteisten lukutuokioiden avulla. Lukutuokioiden lomassa syntyy luontevaa sukupolvien välistä kanssakäymistä, kun vapaaehtoiset lukumummit ja -vaarit ovat osa lapsille järjestettyä toimintaa.

Toimintamallit

Lukusujuvuus ja sanaston kasvun tukeminen (pilottiprojekti 1, 2024)

Ruotsinsuomalaiset lukumummit ja -vaarit -toiminnan alkuperäisenä tavoitteena on tukea lasten lukusujuvuutta suomen kielellä ja suomenkielisen sanaston kasvua. Toiminta on suunnattu noin 8–12-vuotiaille lapsille, jotka osaavat lukea suomeksi. Lukutuokioiden tavoitteena on innostaa lapsia lukemaan suomeksi sekä lisätä lukemisen sujuvuutta harjoittelun avulla. Lukumummit ja -vaarit saavat ennen toiminnan aloittamista perehdytyksen, missä harjoitellaan erilaisia tutkimusperustaisia
yhdessä lukemisen menetelmiä, jotka tukevat lapsen lukusujuvuutta.

Sanavarasto on tärkeä tekijä kielenoppimisessa. Kirjallisuuden avulla sanoja voi oppia niiden luonnollisessa ympäristössä. Lukumummit ja -vaarit perehdytetään hyödyntämään lukutuokioissa erilaisia tutkimusperustaisia sananselitystekniikoita ja sanaston tukemisen keinoja. Kirjaa luettaessa pysähdytään tutkimaan uusia tai vaikeita sanoja ja keskustellaan niistä. Näin tuetaan monikielisten lasten luetun ymmärtämistä.

Alkavan lukutaidon tukeminen (pilottiprojekti 2, 2025-26)

Alkavan lukutaidon tukemisen -toimintamalli on tarkoitettu esikoulu-, esikoululuokka- ja ala-asteikäisille lapsille. Toimintaan osallistuvilta lapsilta ei edellytetä sujuvaa suomen tai ruotsin kielen lukutaitoa.

Toiminnan tarkoituksena on tukea lasten lukutottumusten muodostumista tutustumalla
suomenkielisiin teksteihin ja kirjoihin. Samalla tutkitaan sanoja ja niiden muodostumista sekä tutustutaan kirjaimiin ja erilaisiin äänteisiin. Lukumummit ja -vaarit -toiminnassa arvokasta on myös sukupolvien välinen vuorovaikutus. Lukutuokiot mahdollistavat lapsille kahdenkeskisen tai pienryhmässä tapahtuvan rauhallisen lukuhetken ja tarjoavat aikuisen jakamattoman huomion lukutuokioiden aikana. Samalla toimintamuoto antaa mahdollisuuden saada lähiympäristön aikuisia mukaan lapsen arkeen.

Lukutuokiot ja niiden järjestäminen

Ruotsinsuomalaiset lukumummit ja -vaarit -toiminnan järjestämiseksi on erilaisia vaihtoehtoja. Toiminnan järjestäjänä voi toimia esimerkiksi kunta, koulu, esikoulu, yhdistys tai kirjasto. Toiminta voidaan järjestää myös yhteistyössä kunnan ja koulun tai äidinkielen opettajan kanssa. Toiminnan koordinointia varten on hyvä nimetä yksi henkilö, jonka tehtäviin kuuluu muun muassa vapaaehtoisten lukumummien ja -vaarien rekrytointi, sovituista käytännön järjestelyistä vastaaminen, yhteydenpito eri tahoihin sekä toiminnasta tiedottaminen.

Lukutuokiot pyritään järjestämään koulupäivän aikana tai kouluajan jälkeen esimerkiksi vapaa-ajankodissa tai äidinkielen tuntien yhteydessä. Lukumummi tai -vaari voi myös käydä lukemassa esikouluissa tai kirjastossa. Lukutuokioissa lukumummit ja -vaarit tapaavat lapsia kahden kesken tai pienryhmissä (1–3 lasta).

Lukutuokioissa luetaan lasta kiinnostavaa ja hänelle sopivan tasoista kirjaa. Lukemisen lisäksi luetusta kirjasta, kirjan kuvista tai tekstistä jutellaan. Yhdessä luettaessa hyödynnetään erilaisia lukemisen tapoja ja sanaselitystekniikoita, joilla tuetaan lukemisen kehitystä, sanavaraston laajentamista ja itseilmaisua suomen kielellä. Lukemisen harjoittelu ja ääneen lukemisen kuuntelu luovat perustan kaikelle kielen, lukemisen ja kirjoittamisen kehitykselle.