Isofin näkemys kielivaatimusehdotuksesta

Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitos (Isof) on jättänyt lausuntovastauksen ja antanut erillisen lausunnon kielivaatimuksesta ehtona Ruotsin kansalaisuuden saamiseksi.

Selvitysmietinnössä Krav på kunskaper i svenska och samhällskunskap för svenskt medborgarskap (SOU 2021:2) (Vaatimus ruotsin ja yhteiskuntatiedon taidoista Ruotsin kansalaisuuden saamiseksi) ehdotetaan muun muassa, että todistetut ruotsin kielen taidot olisivat vaatimuksena Ruotsin kansalaisuuden saamiseksi. Isof on ollut mukana osamietinnön laatineessa asiantuntijaryhmässä, ja viranomaista on myös pyydetty vastaamaan lausuntopyyntöön.

Isofin lausuntovastaus

Isof suhtautuu myönteisesti selvityksen pyrkimykseen vahvistaa kansalaisuuden statusta ja edistää sisällyttävän yhteiskunnan aikaansaamista. Lisäksi on myönteistä, että kielivaatimusehdotuksessa on tiettyä joustavuutta. Ruotsin ja yhteiskuntatiedon taidot voidaan osoittaa usein eri tavoin, ja selvityksessä ehdotetaan myös tiettyjä poikkeussääntöjä.

Samalla viranomainen toteaa, että selvityksessä ehdotetun tyyppinen kielivaatimus on vaarassa luoda poissulkemismekanismeja. Tällaisia on havaittu muissa maissa, joissa sovelletaan kielivaatimusta kansalaisuuden ehtona. Yksi tekijä tässä yhteydessä on esimerkiksi alhainen koulutustaso. Lisäksi ruotsin kielestä paljon eroavien kielten puhujien on yleensä vaikeampi oppia ruotsia.

Hyvä Ruotsin enemmistökielen taito on tietenkin tärkeää, jotta itse kukin voi osallistua yhteiskuntaelämään täysipainoisesti. On kuitenkin valitettavaa, jos kielivaatimus johtaa tiettyjen yhteiskuntaryhmien syrjimiseen demokratianäkökulmasta. Jos selvityksen ehdotus toteutuu, yksilöön kohdistuvia kasvavia vaatimuksia kielen oppimisesta on tarvetta täydentää kielen oppimista helpottavilla yhteiskuntapanostuksilla, toteaa Isofin pääjohtaja Martin Sundin.

Erillinen lausunto selvityksessä

Isofiin kuuluvan Kielineuvoston kielenhuoltaja ja tutkija Sofia Tingsell on ollut mukana osamietinnön laatineessa asiantuntijaryhmässä. Hän mainitsee erillisessä lausunnossaan muun muassa ne asiat, jotka Isof nostaa esiin lausuntovastauksessaan. Hän on kommentoinut asiantuntijalausuntoa myös Ruotsin radion Studio Ett -ohjelmassa:

On äärimmäisen tärkeää, että ihmiset osaavat ruotsia – se on tärkeää yhteiskunnalle ja se on erittäin tärkeää yksittäisille henkilöille, jotta he voivat valvoa oikeuksiaan ja saada työtä. Mikään tutkimus ei ole kuitenkaan osoittanut suhdetta lisääntyneiden vaatimusten, esimerkiksi kielitestin, ja ihmisten kielitaitojen välillä. Testin tekeminen ei paranna henkilön kielitaitoa.

Tingsellin mukaan tutkimus sen sijaan osoittaa vahvan yhteyden koulutuksen ja kielitaitojen välillä, erityisesti aikuisilla. Muodollinen koulutus on tärkeää uuden kielen oppimisessa, ja siinä maahanmuuttajien ruotsinopetuksella (sfi) on tärkeä merkitys.

Pitäisi panostaa sfi-koulutukseen, joka painii tällä hetkellä tiettyjen ongelmien parissa. Pätevien opettajien osuus esimerkiksi on hyvin pieni, noin 40 prosenttia. Yksi keino on pätevyyden lisääminen ja siten koulutuksen laadun parantaminen.