Merkkipäiviä Suomessa ja Ruotsissa

Juhlapäiviä sekä Suomessa että Ruotsissa

TAMMIKUU

Uudenvuodenpäivä 1. tammikuuta

Nykyisen, sekä Ruotsissa että Suomessa käytössä olevan juliaanisen kalenterin mukaan vuosi vaihtuu joulukuun viimeisenä päivänä.

Loppiainen 6. tammikuuta

Loppiaista vietetään kolmetoista päivää joulun jälkeen. Loppiaisen nimi kertoo, että silloin joulunaika loppuu.

Nuutin päivä 13. tammikuuta

Aiemmin joulunaika päättyi Nuutin päivään, jota silloin vietettiin 7. tammikuuta tanskalaisen Knut-pyhimyksen muistoksi. Kuitenkin jo vuonna 1708 Nuutin päivää alettiin viettää tammikuun 13. päivä.

Kynttilänpäivä

Kynttilänpäivää vietetään sen muistoksi, että Jeesus 40 päivän ikäisenä vietiin temppeliin Simeonin siunattavaksi. Keskiajalla kirkkovuoden kynttilät vihittiin käyttöön juuri kynttilänpäivänä. Kynttilänpäivää vietetään sunnuntaina, joka osuu jaksolle 2.–8. helmikuuta.

Holokaustin uhrien muistopäivä 27. tammikuuta

27. tammikuuta on Auschwitzin keskitysleirin vapautuksen päivä. Vuoteen 2023 Suomessa käytettiin päivästä nimeä vainojen uhrien muistopäivä.

HELMIKUU

Alvar ja Aino Aallon päivä ja suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun päivä 3. helmikuuta

Arkkitehti Alvar Aalto syntyi 3.2.1898. Hänen puolisonsa Aino Marsio-Aalto (1894–­­­­­1949) oli niin ikään arkkitehti ja muotoilija.

J. L. Runebergin päivä 5. helmikuuta

Päivää vietetään Suomen kansallisrunoilijan Johan Ludvig Runebergin muistoksi. Päivää vietettiin ensimmäisen kerran Pietarsaaressa, Runebergin synnyinkaupungissa, kun runoilija täytti 50 vuotta. Runebergin päivänä on tapana syödä runebergintorttuja.

Saamelaisten kansallispäivä 6. helmikuuta

Päivää vietetään 6. helmikuuta, koska juuri sinä päivänä vuonna 1917 Ruotsin ja Norjan saamelaiset pitivät ensimmäisen pohjoismaisen saamelaiskokouksen. Päivä on myös saamelaisten liputuspäivä.

Laskiainen

Laskiaista vietetään seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä, joten aika vaihtelee. On laskiaissunnuntai, kaksi päivää sen jälkeen laskiaistiistai ja tuhkakeskiviikko. Laskiaisena laskeudutaan paastoon, joka päättyy pääsiäisenä. Laskiaistiistaina on tapana syödä laskiaispullia.

Ystävänpäivä 14. helmikuuta

Tapa viettää ystävänpäivää vakiintui Suomeen 1980-luvulla. Suomessa päivällä on myös ei-romanttinen merkitys, esimerkiksi Ruotsissa päivän nimi on alla hjärtans dag ja anglosaksisissa maissa vietetään Valentinen päivää.

Äidinkielen päivä 21. helmikuuta

Kansainvälistä äidinkielen päivää on vietetty Unescon eli YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön aloitteesta jo vuodesta 1999 alkaen. Päivän tarkoituksena on juhlia kielellistä monimuotoisuutta ja monikielistä opetusta sekä myös muistuttaa äidinkielen roolista.

Ruotsinsuomalaisten päivä 24. helmikuuta

Ruotsinsuomalaisten päivää on vietetty vuodesta 2011 asti. Päivän ruotsinkielinen nimi on sverigefinnarnas dag siksi, että silloin vietetään juuri ruotsinsuomalaisten (sverigefinnar) päivää. Ruotsinsuomalaisilla on myös oma lippu, jossa toistuvat Suomen ja Ruotsin lippujen värit.

Kalevalan päivä ja suomalaisen kulttuurin päivä 28. helmikuuta

Elias Lönnrot allekirjoitti alkuvuodesta 1835 valmistuneen Kalevalan käsikirjoituksen ensimmäisen painoksen esipuheen 28. helmikuuta samana vuonna. Kalevala on Suomen kansalliseepos. Virallinen liputuspäivä Suomessa.

Karkauspäivä 29. helmikuuta

Karkauspäivää vietetään karkausvuosina eli joka neljäs vuosi. Karkauspäivän tarkoituksena on tasata kalenteria, sillä maan kiertoaika Auringon ympäri on hieman pidempi kuin kalenterimme 365 päivää.

MAALISKUU

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta

Naistenpäivää on vietetty jo yli sata vuotta, vuodesta 1911 lähtien. Päivän tarkoituksena on perinteisesti osoittaa kunnioitusta naisille ja nykyään myös tuoda esiin sukupuolten epätasa-arvoa.

Minna Canthin päivä ja tasa-arvon päivä 19. maaliskuuta

Minna Canth oli kirjailija, kauppias ja ensimmäinen merkittävä suomenkielinen sanomalehtinainen. Canth syntyi 19.3.1844, ja hän oli ensimmäinen suomalainen nainen, joka sai oman liputuspäivän (vuonna 2007).

Kevätpäiväntasaus 19., 20. tai 21. maaliskuuta

Kevätpäiväntasauksena aurinko paistaa kohtisuoraan päiväntasaajalle, minkä takia yö ja päivä ovat yhtä pitkiä.

Marian ilmestyspäivä

Marian ilmestyspäivää vietetään sen muistoksi, että enkeli Gabriel ilmestyi Marialle. Päivää vietetään sunnuntaina, joka osuu aikavälille 22.3.–28.3, siis tasan yhdeksän kuukautta ennen joulupäivää.

HUHTIKUU

Pääsiäinen

Pääsiäistä vietetään kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeisenä sunnuntaina eli 22.3.–25.4. Pääsiäistä vietetään Jeesuksen ylösnousemuksen muistoksi.

Pääsiäistä edeltävää viikkoa kutsutaan Suomessa hiljaiseksi viikoksi. Hiljaisen viikon päiviä kutsutaan perinteisesti nimillä palmusunnuntai, malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai ja lankalauantai.

Mikael Agricolan päivä ja suomen kielen päivä 9. huhtikuuta

Agricolaa pidetään suomen kielen perustajana ja suomalaisen kirjallisuuden isänä, sillä hän käänsi Raamatun suomeksi ja loi siten edellytykset suomen kirjakielelle. Päivää vietetään Agricolan kuolinpäivänä 9. huhtikuuta.

Kansallinen veteraanipäivä 27. huhtikuuta

Suomessa veteraanipäivää vietetään elossa olevien sotaveteraanien muistoksi. Päivää on vietetty vuodesta 1987 asti. Päiväksi valittiin 27. huhtikuuta, koska Lapin sodan katsotaan päättyneen, kun viimeiset saksalaiset sotilaat poistuivat Lapista 27.4.1945.

TOUKOKUU

Vappu 1. toukokuuta

Vappua on alun perin vietetty Pyhän Valburgin muistoksi jo keskiajalla. Myöhemmin vapusta on tullut varsinkin työväen ja ylioppilaiden juhla. Kansainvälisesti päivä on työväen päivä. Suomessa vappuna on tapana juoda simaa ja syödä tippaleipiä. Vappu on virallinen liputuspäivä Suomessa.

Eurooppa-päivä 9. toukokuuta

Kyseessä on Euroopan yhdentymisen merkkipäivä. Päivää vietetään Euroopan unionin alueella.

Kirjan ja ruusun päivä

Kirjan ja ruusun päivää vietetään toukokuun toisena tiistaina. Taustalla on barcelonalaisen kirjakauppiaan idea, jonka mukaan mies antaa naiselle kirjan ja ruusun Katalonian suojeluspyhimyksen Pyhän Yrjön päivänä.

Äitienpäivä

Suomessa äitienpäivää vietetään aina toukokuun toinen sunnuntai. Ensimmäisen kerran päivää vietettiin Suomessa jo 1918. Ruotsissa äitienpäivää vietetään toukokuun viimeisenä sunnuntaina. Virallinen liputuspäivä Suomessa.

J. V. Snellmanin päivä ja suomalaisuuden päivä 12. toukokuuta

Johan Vilhelm Snellman (s. 12.5.1806) oli vaikutusvaltainen 1800-luvun fennomaani, joka vaikutti paljon siihen, että Suomesta tuli itsenäinen valtio.

Flooran päivä 13. toukokuuta

Flooran päivä oli helsinkiläisten ylioppilaiden juhla ennen vappua. Kun vappu tuli suureksi ylioppilaiden juhlapäiväksi, Flooran päivän merkitys väheni. Viime aikoina Flooran eli Kukan päivän perinteitä on herätelty henkiin.

Helatorstai

Helatorstaita vietetään 40 päivää pääsiäisen jälkeen Jeesuksen taivaaseenastumisen muistoksi.

Helluntai

Helluntaita vietetään 50 päivää pääsiäisen jälkeen Pyhän hengen vuodattamisen ja kristillisen kirkon perustamisen muistoksi.

Pyhän kolminaisuuden päivä

Pyhän kolminaisuuden päivää vietetään viikon kuluttua helluntaista.

Kaatuneiden muistopäivä

Kaatuneiden muistopäivää vietetään toukokuun kolmantena sunnuntaina sankarivainajien muistoksi.

KESÄKUU

Puolustusvoimain lippujuhlan päivä 4. kesäkuuta

Puolustusvoimain lippujuhlan päivää vietetään Mannerheimin syntymäpäivänä. Virallinen liputuspäivä Suomessa.

Ruotsin kansallispäivä 6. kesäkuuta

Ruotsin kansallispäivää on vietetty vuodesta 1983 asti. Sitä ennen se tunnettiin Ruotsin lipun päivänä. Virallinen liputuspäivä Ruotsissa.

Kesäpäivänseisaus 20.–22. kesäkuuta

Kesäpäivänseisaus on pohjoisella pallonpuoliskolla kesäkuussa, ja se on vuoden pisin päivä. Kesäpäivänseisauksen jälkeen päivät alkavat hiljalleen lyhentyä.

Juhannuspäivä ja Suomen lipun päivä

Juhannuspäivä osuu 20.–26.6. väliselle lauantaille. Päivää vietetään Johannes Kastajan muistoksi.
Päivä on ollut myös Suomen lipun päivä vuodesta 1926 alkaen. Virallinen liputuspäivä Suomessa.

HEINÄKUU

Eino Leinon päivä ja runon ja suven päivä 6. heinäkuuta

Eino Leinon syntymäpäivä on 6.7.1878. Leino oli yksi Suomen merkittävimpiä kirjailijoita.

Unikeon päivä 27. heinäkuuta

Unikeon päivä on kristillinen merkkipäivä, jolloin muistettiin seitsemää Efoksen marttyyriä. Päivää vietetään myös esimerkiksi Saksassa.

ELOKUU

Tove Janssonin päivä ja suomalaisen taiteen päivä 9. elokuuta

Elokuun 9. päivä on Tove Janssonin syntymäpäivä. Tällöin on vietetty myös Muumin päivää. Muumien luomisen lisäksi Jansson teki pitkän uran mm. kuvataiteilijana ja pilapiirtäjänä.

Suomen luonnon päivä

Suomen luonnon päivää vietetään elokuun viimeisenä lauantaina.

SYYSKUU

Syyspäiväntasaus 22. tai 23. syyskuuta

Syyspäiväntasauksena aurinko paistaa kohtisuoraan päiväntasaajalle, minkä takia yö ja päivä ovat yhtä pitkiä.

LOKAKUU

Miina Sillanpään päivä ja kansalaisvaikuttamisen päivä 1. lokakuuta

Miina Sillanpään päivä on uusi tulokas, päivä tuli kalenteriin vuonna 2023. Sillanpää oli paitsi poliitikko ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, myös Suomen ensimmäinen naisministeri. Uusi vaalilaki ja valtiopäiväjärjestys tulivat voimaan 1.10.1906. Lain ansiosta Suomi sai yleisen äänioikeuden.

Korvapuustipäivä 4. lokakuuta

Korvapuustipäivää vietetään sekä Suomessa että Ruotsissa. Nimensä mukaisesti tuolloin kuuluu syödä kanelipullia eli suomalaisittain korvapuusteja.

Aleksis Kiven päivä ja suomalaisen kirjallisuuden päivä 10. lokakuuta

Kiveä, joka syntyi 10.10.1834, sanotaan suomalaisen kirjallisuuden isäksi. Kiven kirjoittama Seitsemän veljestä on yksi ensimmäisiä suomeksi julkaistuja romaaneja. Lisäksi hän kirjoitti mm. näytelmiä ja runoja.

Yhdistyneiden kansakuntien päivä 24. lokakuuta

YK eli Yhdistyneet kansakunnat perustettiin 24.10.1945 edistämään kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta, oikeudenmukaisuutta sekä ihmisoikeuksia.

MARRASKUU

Pyhäinpäivä

Pyhäinpäivää, jonka entinen nimi on pyhäinmiestenpäivä, vietetään lauantaina, joka osuu ajalle 31.10.–6.11. Pyhäinpäivässä yhdistyvät kaksi juhlapäivää, kaikkien pyhien päivä 1.11. ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivä 2.11.

Ruotsalaisuuden päivä eli svenska dagen 6. marraskuuta

Suomessa Ruotsalainen kansanpuolue valitsi Kustaa II Adolfin kuolinpäivän ruotsalaisuuden päiväksi 1908. Ruotsalaisuuden päivän tarkoituksena on juhlistaa Suomen kaksikielisyyttä ja ruotsin kieltä ja ruotsinkielistä kulttuuria.

Isänpäivä

Isänpäivää vietetään marraskuun toisena sunnuntaina sekä Suomessa että Ruotsissa. Päivä merkittiin kalenteriin Suomessa vuonna 1970.

Lapsen oikeuksien päivä 20. marraskuuta

Päivää, jota sanotaan myös lasten oikeuksien päiväksi, vietetään, koska YK:n yleiskokous hyväksyi lapsen oikeuksien julistuksen 20.11.1959. Kansainvälisesti päivää vietetään lasten päivän nimellä.

JOULUKUU

Adventti 1.–4. sunnuntait

Adventtisunnuntaita vietetään joulupäivää (25.12.) edeltävinä neljänä sunnuntaina. Adventtiaikana odotetaan joulua.

Itsenäisyyspäivä ja Pyhän Nikolauksen muistopäivä 6. joulukuuta

Valtioneuvosto päätti 20.11.1919, että 6. joulukuuta on Suomen itsenäiseksi julistautumisen vuosipäivä. Virallinen liputuspäivä Suomessa. Pyhä Nikolaus on sekä katolisten että ortodoksien pyhimys, jota on pidetty joulupukin edeltäjänä.

Jean Sibeliuksen päivä ja suomalaisen musiikin päivä 8. joulukuuta

Sibelius on kansainvälisesti menestynein suomalainen säveltäjä, joka on säveltänyt mm. Finlandia-hymnin. Päivää vietetään hänen syntymäpäivänään.

Lucian päivä 13. joulukuuta

Päivää vietetään pyhän Lucian muistoksi hänen kuolinpäivänään. Päivää vietetään suomessa etenkin ruotsinkielisillä alueilla, ja siihen kuuluu oleellisesti Lucia-kulkue.

Talvipäivänseisaus 21. tai 22. joulukuuta

Talvipäivänseisaus on pohjoisella pallonpuoliskolla joulukuussa, ja se on vuoden lyhin päivä. Talvipäivänseisauksen jälkeen päivät alkavat hiljalleen pidentyä.

Jouluaatto ja joulupäivä 24. ja 25. joulukuuta

Joulua vietetään Jeesuksen syntymän muistoksi. Suomessa ja Ruotsissa joulun pääjuhlapäivä on jouluaatto.

Tapaninpäivä 26. joulukuuta

26. joulukuuta vietetään tapaninpäivää eli toista joulupäivää. Tapaninpäivää vietetään Jerusalemissa kuoliaaksi kivitetyn, ensimmäisen kristityn marttyyrin Stefanuksen muistoksi.

Viattomien lasten päivä 28. joulukuuta

Päivä on kristillinen juhlapäivä, jota vietetään kuningas Herodesin tapattamien lasten muistoksi.

Juhlapäivien nimien oikeinkirjoitus

Suomeksi juhlapäivien nimet kirjoitetaan pienellä, paitsi silloin, kun ne alkavat erisnimellä. Erisnimi ja sana päivä kirjoitetaan erikseen.

• joulu, juhannus
• Runebergin päivä, Kalevalan päivä
• ystävänpäivä, äitienpäivä