Kannatus kielten säilyttämiseksi vankkaa – varsinkin nuorten keskuudessa

Suuren yleisön tietoja ja suhtautumista Ruotsin kansallisiin vähemmistöihin ja vähemmistökieliin on tutkittu nyt jo kolmannen kerran. Tulokset kertovat muun muassa, että 25 prosenttia vastaajista ei tunne yhtäkään Ruotsin viidestä kansallisesta vähemmistökielestä, mutta että tuki kielten säilyttämiseksi on vahvaa.

Raportti Nationella minoriteter 2020 (Kansalliset vähemmistöt 2020)

Väestön tietoja ja suhtautumista Ruotsin kansallisiin vähemmistöihin juutalaisiin, romaneihin, saamelaisiin, ruotsinsuomalaisiin ja tornionlaaksolaisiin sekä vastaaviin kansallisiin vähemmistökieliin jiddišiin, romaniin, saameen, suomeen ja meänkieleen on mitattu kolme kertaa. Kaksi ensimmäistä tutkimusta tehtiin 2010 ja 2015, kolmas syksyllä 2020. Tutkimuksen ovat laatineet Isof (Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitos), Tukholman läänin lääninhallitus ja Saamelaiskäräjät.

Kolme neljästä tietää ainakin yhden vähemmistökielen

Uusin mittaus kertoo, että 74 prosenttia Ruotsin väestöstä tietää ainakin yhden kansallisista vähemmistökielistä. Se merkitsee kuitenkin, että neljäsosa ei tiedä yhtäkään kansallisista vähemmistökielistä. Kansallisten vähemmistöjen osalta tulos on hieman parempi: 77 prosenttia pystyi mainitsemaan ainakin yhden vähemmistöryhmän. Verrattuna vuoden 2010 mittaukseen kasvua on vain muutama prosenttiyksikkö.

Nuorten tieto kasvaa eniten

Tietoisuus vähemmistöistä ja kielistä kasvaa eniten 15–29-vuotiaiden keskuudessa. Vuoden 2010 mittauksessa nuorimmilla on heikoimmat tiedot, mutta tiedot olivat kasvaneet jo vuoden 2015 mittauksessa ja viimeisimmässä tutkimuksessa nuorimman ryhmän tiedot ovat yhtä suuria kuin 30–64-vuotiaiden keskuudessa. Nyt sen sijaan yli 65-vuotiailla on heikoimmat tiedot.

Tuki kielten säilyttämiseksi on edelleen vankkaa

Viimeisin mittaus osoittaa myös, että suuri osa Ruotsin väestöstä pitää tärkeänä, että yhteiskunta tukee kansallisten vähemmistöjen kieliä ja kulttuureja. Positiivisten osuus on kasvanut joka mittauksessa. Vuoden 2020 mittauksessa 83 prosenttia katsoo olevan ”melko tärkeää” tai ”erittäin tärkeää”, että yhteiskunta tukee kansallisten vähemmistöjen kieliä ja kulttuureja niin, että ne voivat säilyä. Nuorten keskuudessa määrä on jopa 89 prosenttia.

Saamelaiset tunnetuin vähemmistö

Saamelaiset ovat edelleen se vähemmistöryhmä, jonka useimmat tietävät. Seitsemän kymmenestä haastatellusta tietää, että saamelaiset ovat kansallinen vähemmistö ja miltei yhtä moni tunnistaa saamen yhdeksi kansallisista vähemmistökielistä. Juutalaiset ja tornionlaaksolaiset ovat vähiten tunnettuja kansallisia vähemmistöjä, ja sama pätee kieliin jiddiš ja meänkieli. Vain 14 prosenttia väestöstä tietää jiddišin aseman kansallisena vähemmistökielenä. Meänkielen osalta vastaava luku on 19 prosenttia.

Tieto ja positiivinen asenne kuuluvat yhteen

Selkeä kaava kaikissa kolmessa mittauksessa on, että ryhmät, joissa tietoisuus kansallisista vähemmistöistä on suurinta, ovat yleensä myös asenteiltaan myönteisimpiä kielten säilyttämisen suhteen. Ne, jotka asuvat suomen, meänkielen tai saamen hallintoalueella, tietävät vähemmistöt ja kielet suuremmassa määrin ja ovat myönteisempiä niiden säilyttämiselle kuin ne, jotka asuvat hallintoalueiden ulkopuolella.

Sama kaava toistuu myös eri ikäryhmissä. Ne, jotka ovat alle 65-vuotiaita, tietävät enemmän ja ovat myös myönteisempiä kuin ne, jotka ovat yli 65. Korkeammin koulutetuilla on enemmän tietoa ja myönteisempi asenne kuin alemmin koulutetuilla.

Tutkimuksen toteutus

Tutkimuksen toteutti Kantar Sifo, ja toimeksiantajia olivat Isof, Tukholman lääninhallitus ja Saamelaiskäräjät. Tutkimus tehtiin lokakuussa 2020 haastattelemalla puhelimitse 1 000:tta yli 15-vuotiasta henkilöä. Haastatellut vastasivat kysymykseen siitä, tiesivätkö he jonkin Ruotsin viidestä kansallisesta vähemmistöstä ja jonkin viidestä kansallisesta vähemmistökielestä. Haastatellut saivat myös asteikon 1–4, jolla he saivat kertoa, kuinka tärkeänä he pitivät kielten tukemista niin, että ne voivat säilyä Ruotsissa.

Vastaavat tutkimukset toteutettiin myös 2010 ja 2015, minkä ansiosta on mahdollista verrata joitakin tuloksia.