Suomen kieli – osa Ruotsia

Ruotsilla ja Suomella on pitkä yhteinen historia, ja suomea on puhuttu Ruotsissa kauan. Jotta suomi voi kehittyä ja säilyä käytössä Ruotsissa, poliitikot ovat päättäneet suomalaistaustaisten nuorten oikeuksista. Tästä voit lukea lisää päätösten historiallisesta taustasta ja omista oikeuksistasi.

Suomen kielen pitkä historia Ruotsissa

Ruotsilla ja Suomella on pitkät historialliset siteet. Vuoteen 1809 asti ne olivat samaa valtakuntaa. Yhteydet näkyvät vielä nykyäänkin. Ruotsi on esimerkiksi toinen Suomen kansalliskielistä ja suomi on yksi Ruotsin viidestä kansallisesta vähemmistökielestä.

Ruotsissa monet puhuvat suomea. Se johtuu muun muassa siitä, että ihmiset ovat muuttaneet Suomesta Ruotsiin eri aikoina. Viimeisimmän suuren muuttoliikkeen aikana 1960- ja 1970-luvuilla Ruotsiin tuli 110 000 suomalaista työn takia. Suuri osa heistä jäi Ruotsiin ja perusti perheen. Monet ruotsinsuomalaiseen vähemmistöön kuuluvat ovat itse syntyneet Ruotsissa, mutta heidän vanhempansa tai isovanhempansa ovat Suomesta.

Ensimmäiselle sukupolvelle suomi oli vahvin kieli. Monet osasivat vain vähän ruotsia. He työskentelivät työpaikoilla ja olivat mukana yhdistyksissä, joissa oli paljon muita suomenkielisiä. Ruotsin oppiminen saattoi kestää pitkään. Nuoremmat sukupolvet, jotka ovat kasvaneet Ruotsissa, puhuvat sujuvaa ruotsia, kun taas heidän suomen kielen taitonsa voi vaihdella yksittäisistä sanoista tai lauseista sujuvaan puheeseen ja kirjoittamiseen.

Ruotsin kolmanneksi suurin kieli

Ruotsissa asuvia suomalaistaustaisia ihmisiä sanotaan ruotsinsuomalaisiksi. Tilastoviranomainen SCB:n mukaan Ruotsissa on yli 700 000 henkilöä, jolla on suomalainen tausta. Se tarkoittaa, että joko he itse tai joku heidän vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on syntynyt Suomessa. Luku olisi kuitenkin isompi, jos mukaan laskettaisiin useampia sukupolvia, esimerkiksi Ruotsiin muuttaneiden henkilöiden lapsenlapsenlapset.

Ei ole tilastoja siitä, kuinka moni Ruotsissa puhuu suomea. Ruotsissa ei tilastoida ihmisten äidinkieltä eikä myöskään identifioitumista. Suomi oli pitkään Ruotsin toiseksi suurin kieli ruotsin jälkeen. Nykyään arabian puhujia on enemmän kuin suomen puhujia. Vaikka monet suomalaistaustaiset edelleen puhuvat suomea, on myös monia, jotka ovat joko lakanneet käyttämästä suomea tai eivät ole koskaan oppineet sitä. Suomen kieleen liittyvää vähemmistöryhmää kutsutaan ruotsinsuomalaisiksi. Mutta kaikki suomea puhuvat Ruotsissa eivät kutsu itseään ruotsinsuomalaisiksi. Jokainen saa itse päättää, mitä kieltä tai kieliä haluaa puhua ja mihin vähemmistöihin haluaa kuulua. Tätä kutsutaan itseidentifikaatioperiaatteeksi.

On monia syitä, minkä takia ihmiset lopettavat vähemmistökielensä puhumisen ja alkavat sen sijaan käyttää enemmistökieltä. Kielen vaihtuminen vähemmistökielestä enemmistökieleen tapahtuu yleensä useiden sukupolvien aikana. Kun kielenvaihtoprosessi on jatkunut pitkään, kieltä käytetään vähemmän kuin ennen. Suomen kielelle on käynyt niin Ruotsissa. Siksi nykyään ei ole enää yhtä tavallista puhua suomea työpaikalla, koulussa, kotona tai kavereiden kanssa. Se tarkoittaa myös, että yhä harvemmat vanhemmat opettavat lapsilleen suomea.

Kielloista revitalisaatioon

Ruotsissa kielellisiin vähemmistöihin kuuluvien ihmisoikeuksia on kautta aikojen loukattu. Monia on syrjitty ja kohdeltu loukkaavasti, jopa väkivaltaisesti. Suomenkielisille on sanottu, että heidän kielensä on vähempiarvoinen, ja heitä on jopa kielletty puhumasta omaa kieltään. Vielä 1980-luvulla vastasyntyneiden vanhempia neuvottiin synnytysosastoilla ja neuvoloissa olemaan puhumatta suomea lapsilleen. Heille sanottiin, että monikielisyys voi olla lapselle haitallista ja että vanhempien tulee puhua vain ruotsia. Tällaiset asiat ovat saaneet monet suomenkieliset Ruotsissa häpeämään omaa kieltään ja lopettamaan sen käytön. Siksi on paljon ruotsinsuomalaisia, jotka eivät ole koskaan oppineet suomea. Osa heistä yrittää nyt saada takaisin kielen, joka on kadonnut aiempien sukupolvien aikana.

Nykyään Ruotsin valtio ottaa etäisyyttä kielelliseen syrjintään. Mutta kielenvaihtoprosessi on jatkunut jo pitkään ja johtanut siihen, että suomen kieli on nykyään uhattuna. Jos mitään ei tehdä, kieli voi kadota Ruotsista kokonaan. Siksi Ruotsissa on päätetty suojella suomen kieltä ja yrittää revitalisoida eli elvyttää sitä. Kielen revitalisaatio tarkoittaa sitä, että yhteiskunta pyrkii aktiivisesti vahvistamaan kieltä. Se tapahtuu lisäämällä puhujien määrää ja helpottamalla kielen käyttöä erilaisissa tilanteissa – näin myös kielen status nousee. Jotta revitalisaatio onnistuisi, on tärkeää tukea puhujia niin, että he tuntevat olonsa turvalliseksi käyttäessään kieltä.

Suomi – kansallinen vähemmistökieli

Vuodesta 2000 lähtien Ruotsissa on ollut oma politiikan ala ryhmille, jotka on tunnustettu kansallisiksi vähemmistöiksi, ja kielille, jotka on nimetty kansallisiksi vähemmistökieliksi. Ruotsin kansalliset vähemmistöt ovat ruotsinsuomalaiset, juutalaiset, romanit, tornionlaaksolaiset ja saamelaiset. Saamelaiset ovat lisäksi alkuperäiskansa. Kansalliset vähemmistökielet ovat:

• suomi,
• jiddiš,
• meänkieli,
• romani,
  
• saame Linkki toiselle sivustolle..

Jotta ryhmä voidaan tunnustaa kansalliseksi vähemmistöksi ja jotta kieli saa kansallisen vähemmistökielen aseman, vaaditaan, että ryhmä ja kieli ovat olleet Ruotsissa hyvin pitkään. Lisäksi ryhmällä tulee olla halu säilyttää vähemmistökielensä ja kulttuurinsa.

Laissa sanotaan näin

Ruotsin lain mukaan viranomaisilla ja kunnilla on vastuu tukea ja auttaa vähemmistöjä, jotta ne voivat puhua omaa kieltään ja harjoittaa kulttuuriaan. Joissakin kunnissa on erityisiä sääntöjä niiden vastuusta suomen kielestä. Tämä koskee 66 kuntaa, jotka kuuluvat suomen kielen hallintoalueeseen. Tästä näet, kuuluuko kuntasi hallintoalueeseen. Näissä kunnissa asukkailla on oikeus suomenkieliseen esikouluun, kotipalveluun ja vanhustenhoitoon. Jos asut kunnassa, joka kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen, sinulla on myös oikeus käyttää suomea, kun soitat tai kirjoitat kunnalle tai viranomaiselle. Sinulla on myös oikeus saada vastaus ja tietoa suomeksi.

Näissä laeissa kerrotaan lisää asiasta:

• Laki (2009:724) kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä Linkki toiselle sivustolle.
• Kielilaki (2009:600) Linkki toiselle sivustolle.
• Koululaki (2010:800) Linkki toiselle sivustolle.
• Laki (2018:1197) Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien yleissopimuksesta Linkki toiselle sivustolle.

Laeissa todetaan muun muassa, että:

• lasten ja nuorten kielelliset ja kulttuuriset oikeudet ovat erityisen tärkeitä. Nuorelle erityisen tärkeitä oikeuksia ovat oikeus opiskella suomea koulussa sekä oikeus olla mukana ja kertoa oma mielipiteensä suomen kieleen ja kulttuuriin liittyvissä asioissa.
• kaikkien viranomaisten tulee suojella ja edistää kansallisia vähemmistökieliä.
• kaikilla kunnilla ja viranomaisilla on velvollisuus informoida vähemmistöjä niiden kielellisistä oikeuksista.
• vähemmistöt tulee kutsua mukaan vaikuttamaan ja tekemään päätöksiä asioissa, jotka liittyvät niihin.