Tässä kerromme, mitä kielellisiä oikeuksia sinulla on ja mitä vaatimuksia voit asettaa kunnallesi ja muille viranomaisille.
Kansallisia vähemmistöjä ovat juutalaiset, romanit, saamelaiset, ruotsinsuomalaiset ja tornionlaaksolaiset. Kansallisia vähemmistökieliä ovat suomi, jiddiš, meänkieli, romani (romani chib) ja saame. 1. tammikuuta 2010 saatiin laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä (SFS 2009:724).
Tammikuussa 2019 lakia uudistettiin niin, että oikeuksia ja velvollisuuksia vahvistettiin.
1. tammikuuta 2019 alkaen kaikilla kunnilla on velvollisuus laatia tavoitteet ja suuntalinjat vähemmistöpoliittista työtä varten. Kuntien tulee myös käydä jäsenneltyä dialogia kansallisiin vähemmistöihin kuuluvien kanssa, jotta nämä saavat vaikutusvaltaa itseensä vähemmistönäkökulmasta vaikuttavissa asioissa ja päätöksissä.
Kielilaissa (SFS 2009:600) sanotaan, että kansallisia vähemmistökieliä tulee suojella ja edistää. Se merkitsee esimerkiksi, että yhteiskunnan on huolehdittava siitä, että sinä kansalliseen vähemmistöön kuuluvana saat oppia, kehittää ja käyttää vähemmistökieltäsi.
Viranomaisten tulee tiedottaa sinulle oikeuksistasi, huolimatta siitä, mitä kansallista vähemmistökieltä puhut ja missä päin Ruotsia asut.
Sinun, joka kuulut johonkin kansallisista vähemmistöistä ja jolla on kouluikäisiä lapsia, voi olla hyvä tietää, että lapsellasi on erityisen vahva oikeus äidinkielen opetukseen. Lapsellasi on oikeus saada äidinkielenopetusta vähemmistökielessään, vaikka kieltä ei käytettäisikään kotona. Lapsella ei myöskään tarvitse olla mitään ennakkotaitoja kielessä saadakseen äidinkielenopetusta.
Koululla on velvollisuus järjestää äidinkielenopetusta kansallisissa vähemmistökielissä, jos
Rehtori ratkaisee, onko opettaja sopiva opettamaan äidinkieltä.
Jos lapsesi kuuluu kansalliseen vähemmistöön romanit ja jos hän ulkomailla on puhunut muuta kieltä, koulu voi antaa äidinkielenopetusta kahdessa kielessä, jos siihen on erityisiä syitä.
Erityisen vahvat oikeudet on sillä, joka puhuu suomea, meänkieltä tai saamea ja joka asuu hallintoalueeseen kuuluvassa kunnassa. Sivulta hallintoalueet näet, kuuluuko asuinkuntasi johonkin hallintoalueeseen.
Sinulla, joka asut hallintoalueeseen kuuluvassa kunnassa, on oikeus kommunikoida viranomaisten kanssa omalla kielelläsi. Voit saada suullisen vastauksen samalla kielellä, jos olet osapuoli asiassa, joka liittyy hallintoalueeseen.
Kuntien tulee koululain mukaan pyrkiä järjestämään esikoulutoimintaa kokonaan tai suurelta osin vähemmistökielillä suomi, meänkieli tai saame, jos kunnassa on sitä toivovia vanhempia.
Kuntien tulee myös tarjota vanhustenhuoltoa suomeksi, meänkielellä ja saameksi.
Sinä, joka asut kunnassa, joka ei kuulu hallintoalueeseen, voit myös ottaa yhteyttä viranomaisiin suomeksi, meänkielellä tai saameksi, jos viranomaisella on kyseistä kieltä osaavaa henkilöstöä.
Sinun tulee voida saada ainakin osa vanhustenhuollosta suomeksi, jiddišiksi, meänkielellä, romaniksi tai saameksi, jos kunnassa on kyseistä kieltä osaavaa henkilöstöä.
Kunnilla ja virnaomaisilla on velvollisuus informoida kansallisiin vähemmistöihin kuuluvia näiden oikeuksista. Kunnilla ja viranomaisilla on myös velvollisuus suojella kansallisten vähemmistöjen kieliä ja kulttuureja, ja erityisen tärkeää on lasten ja nuorten oikeus saada kehittää kieltään ja kulttuuriaan. Lisäksi kunnilla ja muilla viranomaisilla on velvollisuus antaa kansalliseen vähemmistöön kuuluville vaikutusvaltaa kyseiseen vähemmistöön liittyvissä asioissa.
Huolimatta siitä, missä asut, voit aina kirjoittaa suomeksi, meänkielellä ja saameksi Valtiopäivien edustajille, Oikeuskanslerille, Työnvälitykseen, Vakuutuskassaan, Verovirastoon ja Syrjintäasiamiehelle.
Tästä voit lukea lisää oikeuksistasi (ruotsiksi):
Tästä näet, mitkä kunnat ja maakäräjät/alueet kuuluvat eri hallintoalueisiin.
Suomen kielen hallintoalue
Meänkielen hallintoalue
Saamen kielen hallintoalue