Muun muassa Ruotsin viranomaisten ja organisaatioiden nimiä ja niiden erikielisiä vastineita sisältävästä Utrikes namnbokista on julkaistu tammikuussa uusi painos. Työhön ovat osallistuneet myös Kielineuvoston kielenhuoltajat Riina Heikkilä, Tarja Larsson ja Ola Karlsson.
Suuren yleisön tietoja ja suhtautumista Ruotsin kansallisiin vähemmistöihin ja vähemmistökieliin on tutkittu nyt jo kolmannen kerran. Tulokset kertovat muun muassa, että 25 prosenttia vastaajista ei tunne yhtäkään Ruotsin viidestä kansallisesta vähemmistökielestä, mutta että tuki kielten säilyttämiseksi on vahvaa.
Ruotsinsuomalaisten päivää on vietetty vuodesta 2011 alkaen. Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta päätti 21. maaliskuuta 2010 valita Kaarle Aksel Gottlundin syntymäpäivän 24. helmikuuta ruotsinsuomalaisten päiväksi.
Koronapandemia, kriisi-informaatio, vähemmistöpolitiikan juhlavuodet ja ruotsin kieltä koskevat vaatimukset olivat keskeisellä sijalla viime vuoden kielipolitiikassa, kertoo Kielineuvoston selvittäjä Jennie Spetz Kielipoliittinen kronikka 2020 -raportissa.
Suomi–ruotsi-suursanakirja julkaistaan uudelleen 17. joulukuuta. Ulkoasua on uudistettu ja mukana on uusia hakutoimintoja, ja lisäksi sanakirjaa voi helpommin käyttää mobiililaitteissa.
Koko koulutusketjua esikoulusta korkeampaan koulutukseen ja tutkimukseen on vahvistettava, jotta kansalliset vähemmistökielet myös jatkossa pysyisivät elävinä kielinä Ruotsissa. Se on yksi päätelmistä Isofin (Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitos) ehdotuksessa kansallisten vähemmistökielten toimintaohjelmaksi.
Isofin kansanperinneosasto on käynnistänyt projektin nimeltä "I rörelse" (Liikkeellä). Tarkoituksena on koota digitaalinen tietopankki migraatiosta kolmen aiheeseen liittyvän verkkokyselyn avulla.
Mitä tutkimus voi opettaa meille siitä, kuinka kielen alkeita opetteleville tarkoitettua sanakirjaa voidaan kehittää ja parantaa? Tätä valaisee Kielineuvoston julkaisema uusi raportti: Framtidens Lexin – forskningsöversikt (Tulevaisuuden Lexin – tutkimuskatsaus) .
Kuinka reagoimme lähiöslangiin, englanninkieliseen korostukseen tai kielenvaihtoon kesken lauseen? Raportti Attityder till spår av andra språk i svenskan (Asennoituminen muiden kielten vaikutuksiin ruotsissa) antaa vastaukset.
Oletko kiinnostunut osallistumaan Kielineuvoston kyselytutkimukseen, jossa tarkastellaan suomeksi ja ruotsalaiselle viittomakielelle käännettyjä viranomaistekstejä?
5. toukokuuta 2020 julkistettiin vuoden kielipalkintojen eli Klarspråkskristallenin, Vähemmistökielipalkinnon ja Erik Wellanderin palkinnon saajat. Heidät esitellään tässä.
Vähemmistökielipalkinto 2020 luovutettiin Teckenspråkets röst -järjestölle, joka pyrkii torjumaan kuurojen ja kuulovammaisten kielellisiä edellytyksiä koskevia ennakkoluuloja.
Göteborgin kaupungin kuluttaja- ja kansalaispalvelu (konsument- och medborgarservice) saa Klarspråkskristallen 2020 -palkinnon kansalaisille kohdistetun selkeän virkakielen hyväksi tekemästään uutterasta työstä.
Huhtikuusta 2020 lähtien yhä useammat voivat tutustua Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitoksen (Isof) kokoelmissa oleviin äänimateriaaleihin, kun Isof julkaisee Murrekartan (Dialektkartan).