Kielikeskusten ohjausryhmät nimetty

Maaliskuussa oli mahdollista nimetä ehdokkaita kielikeskusten ohjausryhmiin. Ryhmien jäsenet on nyt nimetty. Ohjausryhmät toimivat asiantuntijaryhminä, jotka opastavat ja auttavat kielikeskuksia niiden työssä.

”Kielikeskusten kantavana ajatuksena on käyttää lähtökohtana kielenkantajien tilannetta ja eri kielten erilaisia tarpeita. Siksi on tärkeää, että vähemmistöryhmät saavat mahdollisuuden vaikuttaa ja osallistua työhön. Voin iloisena todeta, että kaikissa ohjausryhmissä on taitavia henkilöitä ja laajaa osaamista ja odotan innokkaasti hyvää yhteistyötä ryhmien kanssa”, toteaa Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitoksen (Isof) pääjohtaja Martin Sundin.

Ohjausryhmissä on viisi tai kuusi jäsentä, jotka edustavat kielenkantajia. Jäsenten toimikausi on kolme vuotta, ja heillä on sen jälkeen mahdollisuus jatkaa vielä korkeintaan yhden kauden. Jäsenten pätevyysvaatimuksista ja tehtävistä on keskusteltu neuvonpidoissa kansallisten vähemmistöjen kanssa ennen ohjausryhmien nimeämistä, kertoo vähemmistökielikoordinaattori Anna Gezelius, joka on osallistunut jäsenten nimeämiseen ja valintaan.

”Ohjausryhmiin on ehdotettu monia päteviä henkilöitä, joten jäsenten valitseminen oli myönteinen haaste. Olemme pyrkineet saamaan mukaan erilaista osaamista, kuten juridiikan, pedagogiikan ja tietenkin kielen revitalisaation asiantuntemusta, mutta myös henkilöitä, jotka ovat kytköksissä näistä kielistä vastaaviin yliopistoihin. Tavoittelimme tasaista sukupuolijakaumaa ja halusimme saada mukaan henkilöitä eri puolilta maata”.

Ohjausryhmien tehtävänä on muun muassa:

  • antaa Isofille tukea ja neuvoja kansallisten kielikeskusten perustamisen aikana vuonna 2022
  • avustaa kunkin toimintavuoden panostusten priorisoinnissa
  • tarjota kielellistä ja kulttuurista asiantuntemusta
  • auttaa verkostojen ja sopivien yhteistyökumppanien löytämisessä
  • analysoida ja seurata toimintaa yhteistyössä Isofin työntekijöiden kanssa.

Kielikeskusten ohjausryhmien jäsenet

Seuraavassa on lueteltu eri ohjausryhmien jäsenet:

Suomi

  • Maarit Jaakkola, journalistiikan dosentti, mediatutkija ja -opettaja, Göteborgin Ruotsinsuomalaisen neuvoston varapuheenjohtaja
  • Jarmo Lainio, Tukholman yliopiston professori
  • Johanna Parikka Altenstedt, juristi, entinen lehdistöpäällikkö, Blekingen lääninhallituksen vähemmistöasioiden asiantuntija
  • Antti Yliselä, Göteborgin Vuxenskolan-koulun osastopäällikkö, vähemmistöasioiden asiantuntija
  • Eeva Östberg, Suomen kulttuuri-instituutin kirjastonjohtaja

Meänkieli

  • Anders Emanuelsson, opettaja ja meänkielestä vastaava, Uumajan yliopisto
  • Lena Jatko, STR-T Pajala
  • Ola Junkka, äidinkielenyksikön johtaja, Skellefteå
  • Harriet Kuoppa, meänkielen, suomen ja saamen vähemmistökielikoordinaattori, Örnsköldsvikin kunta
  • Johanna Olofsson Roth, käsittelijä, Ruotsin opintotukiasian keskuslautakunta CSN, kiinnostunut vähemmistökysymyksistä

Romani

  • Jasminka Demirovska, äidinkielenopettaja, Trollhättan, murre arli
  • Angelina Dimiter-Taikon, pedagogi ja asiantuntija, Södertörnin korkeakoulu, murre kelderasch
  • Teresa Kwiatkowski, äidinkielenopettaja, Malmö, murre puolalainen romani
  • Jon Pettersson, Frantzwagner Sällskapet -yhdistyksen puheenjohtaja, murre ruotsalainen romani
  • Allan Schwarz, Riksförbundet Roma International -yhdistyksen puheenjohtaja, murre kale
  • Rafael Szoppe, sillanrakentaja, Tukholman kaupunki, asiantuntija, murre lovara

Jiddiš

  • Eva Fried, Jiddischförbundet-yhdistyksen puheenjohtaja
  • Noa Hermele, Paideian kansankorkeakoulun rehtori
  • Abbe Schulman, Tukholman Jiddischsällskapet-yhdistyksen puheenjohtaja
  • Sara Schulman, jiddišin opettaja, asiantuntija
  • Jan Schwarz, jiddišin dosentti, Lundin yliopisto
  • Susanne Sznajderman Rytz, Jiddischförbundet-yhdistyksen perustaja, WIZO:n puheenjohtaja