Kunka likelä meänkieli ja suomen kieli oon toisihaan?

Käsittäväkkö meänkielen ja suomen puhujat toisians? Se oon kysymys, joka tullee useasti framile ko keskustelhaan siittä kunka likelä meänkieli ja suomen kieli oon toisihaan.

Elina Kangas, meänkielen kielenhuoltaja Kielen ja kansanperintheen instityytissä, panneutuu teehmaan. Elinan lyhykäinen vastaus tähän kysymyksheen oon: - Joo ja ei.

Minoritet.se pyytää häntä aukasemhaan vastausta enempi. Sosiolingvistiikassa oon semmonen termi ko keskinhäinen eli molemanpuolinen ymmärys: kunka hyvin ihmiset jokka puhuva eri tialektia eli kieliä käsittävä toisihaan ilman ette heän häätyy ponnistella oikhein kovasti.

– Meänkieli ja suomi oon aika laila keskinhäisesti ymmärettävät. Mutta se keskin häinen eli molemanpuolinen ymmärettävyys ei ole aina symmetrinen, mikä meinaa sitä ette molemat puhujat ei välttämättä käsitä toisia yhtä hyvin.

– Jos vähäsen ylheistää ja ottaa meänkielen puhujan ja suomen kielen puhujan esimerkiksi, niin useasti se oon niin ette suomenkielinen käsittää paremin meänkieltä ko toistekäsin. Se ei meinaa sitä ette asia olis AINA niin, sentähen ette met kaikin olema intiviitiä ja meilä oon erilaiset kokemukset.

Kielikontinuuumi eli tialektikontinuumi ovva lingvistiikan termiä, jokka viittaava siihen kunka likelä kielet ovva toisia – kans jeukraaffisesti. Met saatama ympyröiä Pohjoismaitten kartasta aluheen, jossa ihmiset enimäksheen puhuva meänkieltä, kvääniä, pohjossuomalaisia tialektia eli eri saamen kieliä. Jos kielet oon likelä toisia jeukraaffisesti oon niilä ihmisillä ollu useasti enempi kontaktia keskenhään ja het käsittävä toisia paremin ko net jokka asuva kaukana toisisthaan.

– Saamen kielet oon hyvä esimerkki kielikontinuumista: eteläsaamen alue oon likelä uumajansaamen aluetta, joka taasen oon likelä piitimensaamea. Ihmisillä, jokka oon asuhneet likelä toisia oon helpompi käsittää toisia vaikka het puhusitki eri saamen kieliä.

Yks toinen asia joka saattaa vaikuttaa paljon ymmärettävyytheen oon se, jos kysheessä oon iso kieli, jolla oon paljon puhujia ja joka ulttuu isole aluheele. Pohjossaame oon kaikista issoin saamen kielistä, se kuuluu ja näkkyy paljon enämpi ko muut saamen kielet ja sentähen monet ihmiset ymmärtävä sitä.

– Ko ihmiset puhuva ymmärettävyyestä meänkielisten ja suomenkielisten välilä, het kattova asiaa useasti omien kokemusten läpi. ”Mie olen ollu Suomessa ja kukhaan ei käsittäny minua vaikka mie puhuin meänkieltä”. Toisila saattaa olla aivan toisenlainen mielipie: ”Mulla ei ole mithään prupleemia Suomessa minun meänkielen kans, kaikin käsittävä minun. Estlantissaki toimi oikhein hyvin käyttää meänkieltä.” Se mitä met kuulema oon monesti toisten ihmisten kokemuksia ja kuuloja. Met ihmiset tykkäämä niin hullusti tarinoista ja olletikki hyvistä tarinoista, ja net pakkaa olehmaan monesti vähän tramaattisia. Mutta toelisuus ei ole aina niin tramaattista ko minkälaisen kuvan tarinat antava.

Jos met olema joskus kuuhleet ette meänkielen puhuja reisasi Suohmeen eikä käsittäny suomea ollenkhaan niin met tykkäämä siittä muistelusta ja mielelä selitämmä sitä etheenkäsin.

– Kukhaan ei saata tulla ja sanoa ette sinun tarina ei ole tosi, ko sehän oon yniikki ja lähtösin sinun omasta kokemuksesta. Mutta paljon riippuu kans siittä mistä aihheesta eli mistä aluheesta oon puhe. Monet sanat jokka oon ilmaintunheet viimisen 200 vuen aikana meänkiehleen oon tulheet ruottista - eli engelskasta -, mutta sitä vanhemat sanat oon useasti yhtheisiä suomen kielen kans.

Yks toinen asia, joka saattaa vaikuttaa ymmärettävyytheen oon se kunka harjaintunnu sitä oon just sen kielen kans. Jos oon kasunu ylös niin ette kotona oon kuuneltu suomenkielistä raatiota eli tv:tä ja sentähen oon kuulu paljon suomea kläppinä, niin saattaa olla helpompi raahvaanaki ymmärtää suomea.

– Jos sulla oon sukulaisia jokka praativa suomea niin oon sulla arvattavasti toisenlainen atityyti suomen kiehleen jos vertaa niihin joilaka ei ole samalaisia kokemuksia. Tutkimus näyttää ette mitä enämpi sitä tietää kielestä ja sen puhujista niin sitä avomempi mieli niitä kohtaan oon. Suomen kieli saattaa esimerkiksi tuntua vaikealta ja kaukhaiselta niile jokka ei ole koskhaan kuuhleet suomea heän ympärillä.

– Ko puhuthaan meänkielestä ja suomesta ja niitten välisestä ymmärettävyyestä niin se oon villin tärkeä selvästi näyttää mitä suomen kieltä tarkottaa. Pohjossuomalaiset tialektit ja kväänin kieli ovva likempänä meänkieltä ko se suomi mitä saattaa kuula tv-uutisissa. Niilä jokka puhuva pohjoissuomalaisia tialektia Suomen puolen Tornionlaaksossa oon ylheisesti ottaen helpompi käsittää meänkieltä ko vaikka semmosella joka oon Helsingistä. Meilä oon samat persuunapronominit Pohjos-Ruottissa ja Pohjos-Suomessa, niinkö esimerkiksi mie, sie, met, tet… ja semmoset sanat toistuva myönthänsä puhheessa. Net tekevä sen ette sitä tuntee ette ”met puhuma sammaa kieltä”.

– Net jokka puhuva kumpaaki, ruottia ja suomea, olletikki pohjossuomalaisia tialektia, käsittävä meänkieltä oikhein hyvin. Se johtuu siittä ette meänkieli oon likelä pohjossuomalaisia tialektia ja siinä oon ruottin kielen vaikutusta. Pohjossuomalaisissa tialektissa ja meänkielessä oon kans paljon enempi yhtheisiä kielenpiirtheitä saamen kielten kans jos vertaa ”standardisuohmeen”. Meänkielessä oon vielä paljon sanoja joita ei ole monissa suomen kielen tialektissa. Vähäsen yksinkertasesti sanottuna: Net, jokka puhuvat muita ko pohjossuomalaisia suomen tialektia eiväkkä ole niin harjaintunheet ruottin kans, niilä saattaa olla hankaluuksia ymmärtää meänkieltä. Toiseksi kans jos haluaa käsittää eri kieltä, niin pusitiivinen atityyti auttaa aina.

Eli ette pajalalaisela meänkielen puhujalla saattaa olla vaikea tulla ymmäretyksi jollekki joka oon Helsingistä?

– Saattaa olla niin, mutta ei välttämättä. Ko se miltä tunnuttaa riippuu niin paljon intiviitistä. Yks esimerkki oon semmonen ette jos toinen ei käsitä jotaki tiettyä sannaa mitä toinen käyttää, niin sitä saattaa tulla närvöösiksi ja keskittyä just siihen mitä ei ymmärtäny. ”Falskit kaverit” vaikuttaa kans ymmärettävyytheen: kummassaki suomessa ja meänkielessä oon sanoja, jokka kirjotethaan ja sanothaan samala mallin mutta tarkottavat eri asioita. Esimerkiksi sana ”pyörtyä” (”att svimma” suomeksi, mutta ”att gå vilse” meänkielelä). ”Falskit kaverit” saattava auttaa ymmärtämisessä, mutta net saattava kans pettää, jos ei tiä ette semmsia sanoja oon olemassa. Tämmösiä ”falskia kaveria” oon kans muitten skandinaavisten kielten välilä.

Susanne Redebo
Artikkeli oon annettu ulos alun perin ruottiksi Minoritet.se-sivula 2021.

Meänkielinen käänös: Elina Kangas