KIELENTUTKIMUKSESTA

Ruotsinsuomalaisen tutkimuksen verkosto kokoaa yhteen tutkijoita ja tutkitun tiedon ystäviä

Ruotsin yliopistomaailmassa toimii useita ruotsinsuomalaisia tutkijoita, ja ruotsinsuomalaisuutta tutkitaan eri tieteenaloilla. Myös Suomessa on ruotsinsuomalaisuudesta kiinnostuneita tutkijoita. Jotta ihmiset voisivat löytää toisensa, tarvittiin uusi verkosto: Ruotsinsuomalainen tutkimusverkosto.

Elämme verkostojen aikakautta. Ihmiset voivat nykyään milloin tahansa luoda sosiaalisen median alustoille verkkovälitteisiä yhteisöitä, jossa tavata muita samoista asioista kiinnostuneita, oppia uutta ja kehitellä ideoita.

Huomasimme, että ruotsinsuomalaisilla tutkijoilla ei ole tällaista yhteistä poikkitieteellistä foorumia. Kieli-, kirjallisuus- ja kulttuuritieteilijöillä on kyllä omat tieteenalakohtaiset areenansa, mutta kokoontumispaikka tai tiedekanava, jolla nimenomaan ruotsinsuomalaisuus olisi keskipisteessä yli tieteenalarajojen, puuttuu.

Tartuimme siis tuumasta toimeen ja perustimme vuoden alkajaisiksi Facebookiin uuden ryhmän, jonka nimeksi tuli Ruotsinsuomalainen tutkimusverkosto – sverigefinskt forskningsnätverk – Sweden-Finnish Research Network. Verkosto on Facebookissa osoitteessa https://www.facebook.com/groups/svefiforskning. Kyseessä on suljettu ryhmä, johon pyydetään jäsenyyttä. Jäsenyyspyynnön yhteydessä vastataan muutamaan kysymykseen, jossa tiedustellaan käyttäjän suhdetta ruotsinsuomalaiseen tutkimukseen.

Ensimmäisen viikon aikana tiensä uuteen ryhmään löysi puolisensataa tutkijaa ja tutkimuksen ystävää.

Ryhmän toiminta perustuu jäsenien aktiivisuuteen. Tavoitteena on, että yhteisön jäsenet pitävät toisiaan ajan tasalla oman tieteenalansa ruotsinsuomalaisuuteen liittyvistä uusista julkaisuista, cfp-julkaisupyynnöistä (calls for papers) ja tapahtumista. Lisäksi ryhmässä on mahdollista keskustella tutkimukseen, tutkijuuteen ja ruotsinsuomalaisuuteen liittyvistä ideoista ja kysymyksistä.

Tällaisia asioita voivat olla esimerkiksi julkaisukanavat ja -käytännöt, täydennyskoulutusmahdollisuudet ja työssäoppiminen, urakehitys, jatko-opinnot, korkeakouluopetus ja -pedagogiikka, tutkijoiden ja tutkija-opettajien verkkoresurssit, tutkimusviestintä ja yliopistojen yhteiskunnallinen vuorovaikutus, Ruotsin ja Suomen yliopistomaailman erot tai akateeminen elämä kahden maan välillä. Parhaimmillaan yhteisöstä voi muodostua myös kokemusten jakamisen, ei vain faktojen välittämisen, paikka.

Yhteisö näkyväksi

Emme usko olevamme ainoita, jotka ovat kaivanneet ympärilleen sellaista tutkijayhteisöä, joka jakaisi kokemuksemme Ruotsin yliopistomaailmassa työskentelystä ja olisi kiinnostunut ruotsinsuomalaisuudesta nimenomaan tutkimuksen näkökulmasta. Tiedämme, että meitä on monia ja että ruotsinsuomalaisuuteen liittyviä kysymyksiä on tutkittu Ruotsissa vuosikymmeniä.

Samaan aikaan myös Suomessa tehdään kansallista vähemmistöämme käsittelevää tutkimusta, ja Suomessa työskentelevät tutkijat voivat hyötyä uusista kontakteista Ruotsiin. Suomalais-ruotsalaista tutkimusyhteistyötä on tehty säännöllisesti tähänkin asti, mutta toivomme yhteisen foorumin edistävän sitä entisestään.

Päätimme pitää ryhmän ovet mahdollisimman avoimina kaikille, joita tutkimus tavalla tai toisella kiinnostaa. Ryhmä ei ole tarkoitettu vain tutkijoille ja tohtoriopiskelijoille, vaan myös opettajille, opiskelijoille, toimittajille ja eri alojen asiantuntijoille, jotka kokevat tarvitsevansa tutkimuksen seurantaa työssään.

Monille – kuten meille itsellemmekin – on tullut yllätyksenä, että ruotsinsuomalaisuutta tutkivia ja siitä kiinnostuneita on näinkin paljon ja monilta eri aloilta. Yhteisömme on siten varsin suuri, mutta sitä koskeva tutkimus on jokseenkin pirstaloitunut eri tieteenaloille, eri organisaatioihin ja eri maihin.

Kaikki tutkijat eivät myöskään käytä Facebookia, monet periaatteellisista syistä. Samaan haasteeseen törmää kuitenkin millä tahansa sosiaalisen median alustalla, oli sitten kyse LinkedInistä, Slackista tai Academia.edusta. Facebook on tämänhetkisistä sosiaalisen median alustoista se, jonka käyttöaste on suurin aikuisväestössä.

Olemme ryhmän perustamisen jälkeen entistä vakuuttuneempia siitä, että jotta uusia ideoita voisi viritä, tarvitaan verkostoja. Verkostoissa ihmiset oppivat tuntemaan toisiaan, voivat esitellä ideoitaan ja meneillään olevia hankkeitaan, löytää yhteistyökumppaneita ja yhteistä tarttumapintaa, saada vertaistukea sekä kehitellä uusia ideoita.

Toivommekin eri aloista kiinnostuneiden nyt löytävän toisensa entistä paremmin ja muodostavan omia pienryhmiään esimerkiksi uusien ideoiden ja hankkeiden kehittelemiseen. On tärkeää, että ruotsinsuomalaisuudesta kiinnostuneilla akateemisesti suuntautuneilla ihmisillä on oma viite- ja tukiryhmänsä, joka tukee – etenkin nuoria ja tulevia tutkijasukupolvia – identiteetinmuodostuksessa ja oman roolin löytämisessä sekä tekee tutkimusaluetta näkyväksi.

Maarit Jaakkola
Maarit Jaakkola on Göteborgin yliopiston journalistiikan dosentti, joka työskentelee myös mediantutkimukseen keskittyvän Nordicom-tutkimuskeskuksen toisena johtajana.

Lena Huss
Leena Huss on suomen kielen emeritaprofessori Uppsalan yliopistosta.

Faktalaatikko:
Tutkija sosiaalisessa mediassa

Missä paikoissa tutkijat verkostoituvat netissä? Esimerkkejä tutkijoiden virtuaaliyhteisöistä: