Lavuaari, liiteri ja niin edelleen

Moni tietää, että suomessa on paljon lainasanoja ruotsista: ranta ruotsin strand-sanasta, tuoli ruotsin stol-sanasta ja niin edelleen. Vuonna 2019 Kieliviestin numeroissa 3 ja 4 julkaistiin Martin Perssonin artikkelit aiheesta. Suomeen on siis lainattu paljon sanoja ruotsista, mutta muutamia sanoja on lainattu myös suomesta ruotsiin. Tällaisia ovat muun muassa pojke suomen poika-sanasta ja känga suomen kenkä-sanasta.

Ruotsissa viettämieni vuosikymmenten aikana huomioni on aina välillä kiinnittynyt sanoihin, jotka suomen kielessä ovat ilmiselvästi lainaa ruotsista (ainakin välillisesti) ja edelleen elävää kieltä, mutta jotka ruotsissa eivät enää kuulu elävään kieleen. Kollegani Pippi Fremer totesi, että monet tällaiset sanat liittyvät kotipiiriin ja sen lähiympäristöön, ja osa liittyy myös maanviljelysyhteiskuntaan.

Ruotsin byk ei enää juurikaan ole käytössä, vaan ruotsalaiset käyttävät nykyään sanaa tvätt. Mutta suomessa pyykki-sana on kaikin puolin osa elävää kieltä.

Pyykkäykseen tarvitaan vettä ja vedenkantoon astioita. Kaksi tähän liittyvää sanaa ovat ruotsin ämbar ja kanister. Suomessa ämpäri- ja kanisteri-sanoja käytetään mitä suurimmassa määrin. Ruotsissa hink-sana vastaa nykykielessä ämpäriä. Kanister-sanan korvanneesta dunk-sanasta eräs tuttavani kertoi hauskan tarinan. Hän oli juuri muuttanut Ruotsiin eikä kieli sujunut vielä kovin hyvin. Eräänä päivänä ovikello soi ja rappukäytävässä seisoi kiihtynyt nainen, joka selitti ja kyseli jotakin kovaan vauhtiin. Ainoa, mitä ystäväni kiivaasta puhetulvasta erotti, oli ”dunk” --- ”dunk” --- ”dunk”. Lopulta kävi ilmi, että kiihtynyt nainen kyseli, tiesikö ystäväni, miksi rapussa oli polttoainekanisteri: kenen se oli, miksi se oli rapussa, se ei ollut hyvä paloturvallisuuden kannalta… Lopulta asia selvisi, mutta olemme monesti jälkeenpäin naureskelleet asialle. (Kenen kanisteri oli ja miksi se oli rapussa – sitä ei kuitenkaan saatu selville.)

Ämpäreitä on käytetty varsinkin saunassa. Eräs toinen pihapiirin rakennus on liiteri, sekin sanana yhä yleisesti käytössä suomessa. Pihapiirissä saattaa seistä puuliiteri tai puuvaja, nimitykset vaihtelevat, samoin ulkoasu. Ruotsissa olen vain kerran törmännyt lider-sanaan, ja silloinkin historiallisessa yhteydessä yhdyssanassa vagnslider, vaunuliiteri.

Hieman uudempi sana (sekin veteen liittyvä!) on lavuaari, joka alun perin on ranskaa, mutta suomeen varmasti lainattu ruotsista. Lavoar-sanaa ei ruotsissa käytetä samassa merkityksessä kuin suomessa, vaan tällä tarkoitettiin posliinista vesikannua ja -vatia tai sellaisia kannattelevaa kaappia. Kuinka ollakaan, vati on sekin lainaa ruotsin fat-sanasta, kuten myös kannu kanna-sanasta.

Tein tätä artikkelia varten pienen, hyvin epätieteellisen kartoituksen artikkelin sanoista ruotsia äidinkielenään puhuvien tuttavieni parissa. Osa tuttavistani tunsi sanat, mutta piti niitä hyvin vanhanaikaisina eikä ollut koskaan kuullut niitä käytettävän puheessa. Osa ei ollut ikinä kuullutkaan sanoja, mitä pidin hieman yllättävänä. Suomenruotsalainen kollegani Pippi vahvisti sanojen byk, ämbar, kanister, lider ja lavoar tosiaan olevan osa elävää kieltä suomenruotsissa.

Etymologia eli sanojen alkuperän tutkimus on mielenkiintoista, mutta mielenkiintoista on myös sanojen elinkaaren dokumentointi: milloin sanat ovat tulleet käyttöön, mihin kieliin ne ovat lainautuneet ja missä muodossa, milloin sanat muuttuvat vanhanaikaisiksi ja milloin ne lopulta ”katoavat” kielestä. Ja heräävätkö ne mahdollisesti uudestaan henkiin ja elävään kieleen?

Riina Heikkilä
Kirjoittaja toimii suomen kielen huoltajana Kielineuvostossa.