Kielineuvoston blogi

Kielineuvoston suomenkielisiä kirjoituksia

Filtrerat på marraskuuta 2013. Nollställ filtrering

  • Eskari ja muskari

    Publicerat: . Kategorier: Sanavinkki .

    Arkikielen sana eskari on muodostettu sanasta esikoulu, ruotsiksi förskola, eli sillä tarkoitetaan peruskouluun valmistavaa 6-vuotiaiden esiopetusta joko päiväkodissa tai peruskoulussa. Eskari-sanaa käytetään Suomessa samalla tavalla ja yhtä yleisesti kuin Ruotsissa käytetään daghem-sanasta muodostettua dagis-sanaa. Eskari on nykyään myös vakiintunut ruotsinsuomalaisten käyttöön. Puhutaan eskariopettajista, eskariryhmistä, eskari-ikäisistä, eskaripojista ja -työistä sekä erityiseskareista jne. Esikoululaista kutsutaan eskarilaiseksi.

    Lämna kommentar

  • Eläkeputki

    Publicerat: . Kategorier: Sanavinkki .

    Eläkeputki -sana on ollut käytössä jo ainakin vuonna 1999, ja se on mukana myös Kielitoimiston sanakirjassa, joka ilmestyi vuonna 2004. Sana kuvaa Suomen järjestelmää, jossa tietyn iän saavuttanut henkilö saa työttömyyspäivärahan lisäpäiviä siihen asti, kunnes hän siirtyy ensin työttömyyseläkkeelle ja sitten vanhuuseläkkeelle.Synonyymina käytetään toisinaan sanaa työttömyysputki, ja suomenruotsissa eläkeputken vastineena käytetään sanaa pensionssluss.

    Lämna kommentar

  • Uskontojen ja pyhien kirjojen nimet

    Publicerat: . Kategorier: Kielivinkki .

    Uskontojen nimet ovat tavallisia substantiiveja eivätkä erisnimiä, joten ne kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella: buddhalaisuus, buddhismi; hindulaisuus, hinduismi; islam, islamilaisuus; juutalaisuus; kristinusko, kristillinen usko; šinto, šintolaisuus; taolaisuus.

    Lämna kommentar

  • Meppi

    Publicerat: . Kategorier: Sanavinkki .

    Lyhennesana meppi tulee englanninkielisistä sanoista Member of the European Parliament (lyh. MEP ), ja se on käsitteen eurokansanedustaja arkikielinen ilmaus. Euroopan parlamentin jäsentä kutsutaan usein myös europarlamentaarikoksi . Meppi on ruotsiksi EU-parlamentariker.

    Lämna kommentar

  • Elvytyshana

    Publicerat: . Kategorier: Sanavinkki .

    Suomen valtiovarainministeri ilmoitti jokin aika sitten, että valtiolta ei ole luvassa uusia elvytyspaketteja , vaan elvytyshana on käännetty kiinni.

    Lämna kommentar

  • Taipumattomat adjektiivit

    Publicerat: . Kategorier: Kielivinkki .

    Suomen kielessä taipumattomia adjektiiveja ovat muun muassa aika ensi eri koko kelpo melko pikku toissatosiviime Taipumattomat adjektiivit kirjoitetaan erilleen pääsanasta, elleivät ne ole selvästi omia käsitteitään (esim. pikkusisko, aikamies, tosiasia). Taipumattomuus tarkoittaa sitä, etteivät kyseiset sanat taivu pääsanansa sijamuodossa:Älä murehdi tuollaista pikku juttua!Rakensin sitä koko viime viikonlopun, nyt harmittaa aika lailla.Adjektiivijoukon lisäksi pronomini joka käyttäytyy samalla tavalla: Teen sen joka tapauksessa uudelleen.Mikäli tällainen sana esiintyy inen-loppuisen adjektiivin yhteydessä, kirjoitetaan ne yhteen:jokakesäinen ilmi toissaviikkoinen harmitus viimeaikainen ajanviete

    Lämna kommentar

  • Ohikiitävä vai ohi kiitävä auto?

    Publicerat: . Kategorier: Kielivinkki .

    Kun määrite edeltää partisiippimuotoisia sanoja, jotka päättyvät -va , -vä , -nut , -nyt , -tu tai -ty , tai infinitiivisiä -essa- , ‑essä- , -en - tai -ma -loppuisia sanoja, kirjoitetaan määrite ja infinitiivi tai partisiippi useimmiten erilleen toisistaan.

    Lämna kommentar

  • Maastohiihto ja murtsikka

    Publicerat: . Kategorier: Sanavinkki .

    Arkikielinen murtsikka tarkoittaa maastohiihtoa, mutta myös maastohiihtosuksea. Murtsikka on halvempi laji kuin laskettelu. Muista voidella murtsikat ! Murtsikka on lyhenne murtomaahiihto-sanasta. Murtomaahiihto-nimityksen tilalle suositetaan nykyään maastohiihtoa .

    Lämna kommentar

  • Heittomerkki

    Publicerat: . Kategorier: Kielivinkki .

    Heittomerkkiä käytetään sanan sisäisellä tavurajalla, kun kaksi peräkkäistä, samaa vokaalia kuuluu eri tavuihin: vaaka – vaa’an.

    Lämna kommentar

  • Maanalainen ja metro

    Publicerat: . Kategorier: Sanavinkki .

    ”Tukholmassa kuljetaan maanalaisella, Helsingissä ja Pariisissa metrolla. Vakiintunut suosituksemme on maanalainen”. Näin olemme yli kolmekymmentä vuotta vastanneet, kun meiltä on kysytty tunnelbanan suomenkielistä vastinetta.

    Lämna kommentar

  • Luupankki ja pankkiluu

    Publicerat: . Kategorier: Sanavinkki .

    Luupankki on kudospankki. Kudospankkiin kerätään ja varastoidaan kudoksia lääketieteen ja tutkimuksen käyttöön. Kudospankista saadaan siirteitä tarvitseville potilaille luuta, jänteitä, sarveiskalvoja, amnionkalvoa eli istukasta saatavaa sikiökalvoa ja sydänläppiä. Luupankki on ruotsiksi benbank .

    Lämna kommentar

  • Lunneri

    Publicerat: . Kategorier: Sanavinkki .

    Vanha tuttu brunssi-sana on viime vuosina saanut seurakseen sanan lunneri.

    Lämna kommentar

  • Ruotsinkieliset lyhenteet suomessa

    Publicerat: . Kategorier: Kielivinkki .

    Kielineuvoston suositus on, että ruotsinkielisiä lyhenteitä ei käännetä suomenkielisessä tekstissä. Esimerkiksi ROT-avdrag (myös rotavdrag) on suomeksi ROT-vähennys. Tarpeen mukaan voi lisätä selityksen, esim. omakotitalojen ja asuntojen peruskorjaukseen tarkoitettu ROT-vähennys.

    Lämna kommentar

  • Imelä

    Publicerat: . Kategorier: Sanavinkki .

    Imelän perusmerkitys on ’liian makea, äitelä’, ruotsiksi ’sötaktig, söt, (söt)sliskig, sirapssöt’. Jos jälkiruokaa sanotaan imeläksi, kyseessä ei luultavimminkaan ole kehu. Imelästi hymyilevä on jollakin tavalla lipevä tai mielistelevä ja imelä elokuva voi olla vaikkapa ”siirappimainen”, liioitellun romanttinen rakkauselokuva.

    Lämna kommentar

  • Limetti

    Publicerat: . Kategorier: Sanavinkki .

    Limetti on kaakkoisaasialainen, sitruunaa pienempi ja happamampi sitrushedelmä. Sitä käytetään ruoanlaitossa samaan tapaan kuin sitruunaa.Limetinmehusta, jota sekoitetaan usein mm. alkoholijuomiin, käytetään nimitystä laimi ja lime ja limetin kellanvihreä väri, joka on suosittu mm. sisustuksessa, on limetinvihreä eli lime . Lime voidaan ääntää joko suomalaisittain (lime) tai englannin ääntämyksen mukaisesti (laim).

    Lämna kommentar

  • Kävelevä koulubussi

    Publicerat: . Kategorier: Sanavinkki .

    Kävelevällä koulubussilla tarkoitetaan aikuisen johtamaa kulkuetta, jossa koululaiset pääsevät turvallisesti kävellen aamulla kouluun ja usein myös iltapäivällä kotiin. Kulkueeseen voi liittyä sovituilla tapaamispaikoilla eli ”pysäkeillä”.

    Lämna kommentar

  • Illatiivin pääte vieraskielisessä paikannimessä

    Publicerat: . Kategorier: Kielivinkki .

    Illatiivin sijapääte on yksikössä

    Lämna kommentar

  • Kvinoa

    Publicerat: . Kategorier: Sanavinkki .

    Kvinoa on Suomessa melko uusi tulokas, mutta lienee löytynyt ruotsa­laisten ruokakauppojen hyllyistä jo hieman pitempään. Kyse on Kielitoimiston sanakirjan mukaan ”eteläamerikkalaisesta ruokakasvista, jonka siemeniä käytetään kuten viljan jyviä”. Kvinoa on yrtti, jonka ravintoarvot ovat hyvät: se sisältää muun muassa kuituja ja rautaa. Kvinoaa on eriväristä ja -kokoista.

    Lämna kommentar

  • Hiihtoputki

    Publicerat: . Kategorier: Sanavinkki .

    Joulukuu ja tammikuu ovat olleet epätavallisen lämpimiä ja lumettomia suuressa osassa Ruotsia, joten hangille ei juuri ole päässyt hiihtämään.

    Lämna kommentar

  • Prolatiivi: maitse, vesitse, faksitse

    Publicerat: . Kategorier: Kielivinkki .

    Prolatiiviksi kutsutaan muotoa, jolla ilmaistaan esim. toiminnan reittiä, välinettä tai tapaa: maitse, vesitse, sähköpostitse jne. Prolatiivin tunnus on johdin -tse.

    Lämna kommentar

  • Kuulemistilaisuus

    Publicerat: . Kategorier: Sanavinkki .

    Kuulemistilaisuudella tarkoitetaan tapahtumaa, jossa kuullaan jotakuta tietystä asiasta. Kyseessä voi olla vaikkapa asiantuntijan antama lausunto yhteiskunnalliselle hallintoelimelle tai kansalaisjärjestön edustajien kuuleminen. Ruotsiksi vastaava sana on utfrågning ja englanniksi hearing.

    Lämna kommentar

  • Kuplatee

    Publicerat: . Kategorier: Sanavinkki .

    Jos glögin lipittäminen alkaa tökkiä, kokeile kuplateetä ! Aasiasta lähtöisin oleva kuplatee (ru. bubbelte , en. bubble tea ) on yksi tämän vuoden uutuuksista muun muassa Suomessa. Kyseessä on 1980-luvulla Taiwanissa kehitetty makea teejuoma, joka on saanut nimensä siinä käytettävistä tapiokasta valmistetuista palleroista. Juoma tehdään tee- tai maitopohjaisena, ja siihen sekoitetaan yleensä hedelmäuutetta tai makusiirappeja. Tapioka­pallojen asemesta teessä voi olla myös hedelmänmakuisia hyytelöpaloja. Juoman voi nauttia kuumana tai kylmänä.Kuplateestä käytetään myös nimityksiä helmitee ja pallerotee .

    Lämna kommentar

  • Kuntoutus, varhaiskuntoutus ja ehkäisevä kuntoutus

    Publicerat: . Kategorier: Sanavinkki .

    Suomen kielessä kuntoutuksella tarkoitetaan kaikkia toimia, jotka tähtäävät toimintarajoitteisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn sekä elämänlaadun kohentamiseen, vammautumisikään katsomatta.

    Lämna kommentar

  • Brändi

    Publicerat: . Kategorier: Sanavinkki .

    Suomeen on viime vuosina juurtunut sana brändi. Millä tahansa järjestöllä, tuotteella tai jopa henkilöllä voi nykyään olla brändi. Brändi on mukautettu suomeen englannin kielen sanasta brand, joka tarkoittaa merkkiä, tuotemerkkiä, merkkituotetta.

    Lämna kommentar

  • Banneri

    Publicerat: . Kategorier: Sanavinkki .

    Banneri (ruotsiksi banner, mon. bannrar) on internetissä olevan mainospalkin arkikielinen nimitys. Nimitys tulee verkkomainosten muodosta. Mainokset ovat yleensä suorakaiteen muotoisia staattisia tai animoituja graafisia kuvioita, ikään kuin pitkiä kapeita lippuja eli viirejä (englanniksi banner).

    Lämna kommentar

  • Arkiliikunta, hyötyliikunta, kuntoliikunta ja terveysliikunta

    Publicerat: . Kategorier: Sanavinkki .

    Arkiliikunta eli hyötyliikunta (ruotsiksi vardagsmotion ) tarkoittaa jokapäiväisissä toimissa saatavaa liikuntaa, esim. siivoamista, ruohonleikkuuta, lumitöitä ja koiran ulkoiluttamista. Arkiliikkuja valitsee portaat eikä käytä hissiä ja hän kävelee tai pyöräilee työmatkansa. Arkiliikunta pitää kuntoa yllä ja painon kurissa, mutta ei yleensä nosta kuntoa eikä auta painon pudottamisessa.

    Lämna kommentar

  • Ajatushautomo

    Publicerat: . Kategorier: Sanavinkki .

    Ajatushautomo (tankesmedja) on järjestö tai tutkimuslaitos, joka kehittää ideoita erilaisten kysymysten ratkaisemiseksi ja toimii siten mielipiteenmuokkaajana. Sitä nimitetään myös ajatusmyllyksi.

    Lämna kommentar

  • Kormuttaa ja kurmo(i)ttaa

    Publicerat: . Kategorier: Sanavinkki .

    Suomen murteiden sanakirjan mukaan verbi kurmottaa tarkoittaa puiden polttamista hitaasti, hiiltämistä, esimerkiksi [hiilimiilu] on kormutettava sinnek astik kunnel [tuli] laittaan piässöö. Verbi kurmo(i)ttaa taas tarkoittaa sanakirjan mukaan mm. kurittamista, rökittämistä ja kovistelemista, esimerkiksi [he] kurmoittivat sonnin hyvän omaks. Kyl se [poika] sitte totteli ko äiti kurmotti sitä vähä.

    Lämna kommentar

  • Whistle blower

    Publicerat: . Kategorier: Sanavinkki .

    Englanninkieliset käsitteet whistle blower ja whistle blowing ovat viime aikoina levinneet niin suomen- kuin ruotsinkielisiinkin medioihin.

    Lämna kommentar

  • Et- ja ät-merkki

    Publicerat: . Kategorier: Kielivinkki .

    Et-merkki & tarkoittaa samaa kuin ja-sana. Merkkiä käytetään usein yhdistämään kahta nimeä, kuten City Sisun ohjelmassa Soili & Waronen Show. Et-merkin molemmin puolin on välilyönnit.

    Lämna kommentar

  • Päiväyksen merkitseminen

    Publicerat: . Kategorier: Kielivinkki .

    Kielenhuollon suosituksen mukaan suomenkielisessä tekstissä käytetään päiväyksen merkintään ns. nousevaa päiväystä: päivä, kuukausi, vuosi. Sekä päivän että kuukauden numeron jälkeen merkitään piste, sillä on kyse järjestysluvuista.

    Lämna kommentar

  • Voimaannuttaa

    Publicerat: . Kategorier: Sanavinkki .

    Verbi voimaannuttaa tarkoittaa myötävaikuttamista varsinkin henkiseen vahvistumiseen. Voimaannuttamisesta saa voimavaroja, sillä omavoimaistetaan . Vastaava intransitiivinen verbi on voimaantua , sillä vahvistutaan eli omavoimaistutaan . Esimerkiksi vertaistuki voimaannuttaa , ja työllä voi olla voimaannuttava vaikutus. Jonkun sanotaan voimaantuvan masennuksesta selvittyään, ja koko yhteisö saattaa voimaantua . Englanniksi verbi on empower . Sanalla ei ole sopivaa ruotsinkielistä vastinetta, ja se korvataan usein ilmauksilla, joissa on esimerkiksi sanat egenmakt, överföra makt, decentralisera beslutsrätt tai kunskapa. Sanueen englanninkielinen substantiivi on empowerment , jonka suomenkielisiä vastineita ovat voimautuminen tai voimaantuminen .

    Lämna kommentar

  • Vertaistuki

    Publicerat: . Kategorier: Sanavinkki .

    Vertaistuki on järjestelmällistä tukitoimintaa kahden tai useamman ihmisen välillä. Vertaistukeen osallistuvat ovat useimmiten sekä tukijoita että tuettavia. Vertaistukijoilla on yleensä samankaltaisia elämänkokemuksia. Ryhmän jäsenet ovat keskenään tasa-arvoisia ja solidaarisia ja antavat toisilleen tilaisuuden tulla kuulluksi ja ymmärretyksi. Vertaistuella voi olla terapeuttinen vaikutus ryhmäläisiin. Ammattilaisten antaman hoidon, tiedon ja tuen lisäksi muiden samassa elämäntilanteessa olevien tarjoama vertaistuki auttaa arjessa selviytymisessä.Vertaistuen ruotsinkielinen vastine voi olla esim. kamratstöd .

    Lämna kommentar

  • Iso ja pieni alkukirjain paikannimissä

    Publicerat: . Kategorier: Kielivinkki .

    Paikannimien kirjoittamisessa pulmallista on yhdysnimien ja moniosaisten nimien kirjoittaminen.

    Lämna kommentar

  • Vampyyri

    Publicerat: . Kategorier: Sanavinkki .

    Vampyyrit ovat Etelä- ja Keski-Amerikassa eläviä lepakoita, mutta slaavilaisen uskomuksen mukaan myös kuolleita ihmisiä, jotka liikkuvat öisin ja imevät ihmisten verta.

    Lämna kommentar

  • Yhdistysten ja yritysten nimet

    Publicerat: . Kategorier: Kielivinkki .

    Kun yhdistyksen, yrityksen tai järjestön nimi on monisanainen, suositusten mukaan vain ensimmäinen sana kirjoitetaan isolla alkukirjaimella.

    Lämna kommentar

  • Tulla-futuurin tarpeetonta käyttöä tulee välttää

    Publicerat: . Kategorier: Kielivinkki .

    Suomen kielessä verbin aikaluokka preesens ilmaisee tapahtumista sekä nyky- että tulevassa ajassa eli futuurissa .

    Lämna kommentar

  • Valita ja valikoida

    Publicerat: . Kategorier: Sanavinkki .

    Valita -verbi merkitsee suomensuomessa haltuun tai käyttöön ottamista tai erottamista, kun otetaan jokin tarjolla, ehdolla olevien joukosta, ja ratkaisun tekemistä kahden tai useamman vaihtoehdon välillä hyväksymällä jokin niistä. Ruotsiksi verbin vastineita ovat välja, invälja, utse ja bli vald.

    Lämna kommentar

  • Järjestysluvun merkitseminen

    Publicerat: . Kategorier: Kielivinkki .

    Järjestysluku (esim. kolmas) ilmaisee nimensä mukaisesti järjestystä, kun taas perusluku (esim. kolme) ilmaisee määrää.

    Lämna kommentar

  • Valistunut arvaus

    Publicerat: . Kategorier: Sanavinkki .

    Valistunut arvaus on käännöslaina; englanniksi sanotaan educated guess. Ruotsissa taas on käytössä ilmaus kvalificerad gissning. Ilmaus tarkoittaa arvausta tai arvelua, joka perustuu melko varmaan tietoon, mutta aivan varmaa näyttöä asiasta ei kuitenkaan ehkä ole.

    Lämna kommentar

  • Henkilö

    Publicerat: . Kategorier: Kielivinkki .

    Ruotsinsuomessa käytetään usein henkilö -sanaa vastaamassa ruotsin sanaa person . Saatetaan kirjoittaa esimerkiksi: Kokoukseen osallistui kaksitoista henkilöä.

    Lämna kommentar

  • Suomen kieli erikseen, suomenkielinen yhteen

    Publicerat: . Kategorier: Kielivinkki .

    Pelkkä kielen nimi riittää usein, mutta joskus sen perään on selvyyden vuoksi tarpeen lisätä kieli -sana, esimerkiksi suomen kieli . Tällöin on muistettava, että syntyy genetiivialkuinen sanaliitto, ei yhdyssana. Sanat kirjoitetaan siis erilleen: ruotsin kieli , japanin kieli .

    Lämna kommentar

  • Travelleri

    Publicerat: . Kategorier: Sanavinkki .

    Elämyksiä, erikoisuuksia, koskematonta luontoa ja paikallisia tuttavuuksia kaukaa – useimmiten Aasiasta ja Väli-Amerikasta – hakevia reppumatkailijoita kuvaamaan ei enää riitä matkailija , eikä edes turisti , vaan heitä on alettu kutsua travellereiksi . Turisti on lomamatkalla lyhyehkön ajan, verrattain alkeellisesti elävä travelleri taas elämäntapamatkallaan useita kuukausia. Matkailijalla puolestaan tuntuu nykyaikana olevan jopa jonkin verran nostalginen tyylisävy.

    Lämna kommentar

  • Tili

    Publicerat: . Kategorier: Sanavinkki .

    Sanaa tili on käytetty suomen kielessä tiettävästi 1600-luvulta saakka. Sanan alkuperä on epäselvä, mutta sen on arveltu alkujaan olleen skandinaavista lainaa. Ruotsiksi tili on konto ja englanniksi account. Tili-sanan johdoksia ovat mm. sanat tilittää ja tilitys, ja tili-alkuisia ja -loppuisia yhdyssanoja on kymmenittäin.

    Lämna kommentar

  • Ruotsinkieliset nimilyhenteet

    Publicerat: . Kategorier: Kielivinkki .

    Kielineuvoston suomen kielen huollon periaatteiden mukaan ruotsalaisia nimilyhenteitä ei suomenneta. Tämä sääntö koskee niin virastojen, laitosten ja järjestöjen kuin valtiopäiväpuolueiden ym. nimilyhenteitä:

    Lämna kommentar

  • Paikannimistä

    Publicerat: . Kategorier: Kielivinkki .

    Muutamista Ruotsin kaupungeista on perinteisesti käytetty suomenkielistä nimeä. Näitä ovat esimerkiksi Tukholma, Uumaja ja Luulaja. Kielineuvosto suosittaakin näiden nimien käyttämistä suomenkielisissä yhteyksissä. Sen sijaan ei ole suositeltavaa kääntää ruotsinkielisiä nimiä, kun niille ei ole vakiintunut suomenkielistä vastinetta.

    Lämna kommentar

  • Ut- ja yt-loppuisten sanojen taivutus

    Publicerat: . Kategorier: Kielivinkki .

    Ut- ja yt-loppuisten sanojen, esimerkiksi ohut ja lyhyt, yksikön taivutusvartalossa on t:n sijasta e, esimerkiksi genetiivimuodot ovat ohuen ja lyhyen ja illatiivimuodot ohueen ja lyhyeen. Ei ole kuitenkaan harvinaista, että joidenkin ut- ja yt-loppuisten sanojen, esimerkiksi olut ja kevyt, genetiiveinä pidetään muotoja olueen ja kevyeen ja illatiiveina muotoja olueeseen ja kevyeeseen.

    Lämna kommentar

  • Olette tervetullut!

    Publicerat: . Kategorier: Kielivinkki .

    Valinta yksiköllisen ja monikollisen puhuttelumuodon välillä tuottaa usein vaikeuksia.

    Lämna kommentar

  • Tabletti

    Publicerat: . Kategorier: Sanavinkki .

    Tabletti-sanalla on nyt uusi merkitys. Tabletti ei enää merkitse pelkästään pientä lääke- tai muuta valmistetta tai katealusta, vaan se on nyt myös it-alan sana. Sanastokeskus TSK:n Tietotekniikan termitalkoot suosittaa tablettia, taulutietokonetta ja sormitietokonetta sellaisen pienen, kannettavan tietokoneen nimeksi, jossa on sormin käytettävä kosketusnäyttö. (Nimi on suora käännös englannin tablet-sanasta. Ruotsissa käytetään usein sanaa surfplatta.)

    Lämna kommentar

  • Euron ja sentin lyhenteet

    Publicerat: . Kategorier: Kielivinkki .

    Euro on lyhyt sana, joten sitä ei usein edes tarvitse lyhentää, mutta jos lyhennettä tarvitaan, se on pieni e-kirjain, jonka merkitys on sekä euro että euroa . Euron merkkihän on € ja valuutan tunnus EUREuron sadasosan, sentin , lyhenne on joko c tai snt.

    Lämna kommentar

  • Lähetä osoitteeseen

    Publicerat: . Kategorier: Kielivinkki .

    Varsinkin puhekielessä kuulee usein sanottavan esimerkiksi, että vastauksen voi lähettää osoitteella - -. Muoto osoitteella on adessiivi, jota käytetään suomessa ilmoittamaan aikaa ( aamulla ), paikkaa ( pöydällä ) tai välinettä ( puukolla, autolla ), joskus myös tapaa ( varauksella ).

    Lämna kommentar

  • Kellonajan merkitseminen

    Publicerat: . Kategorier: Kielivinkki .

    Silloin kun kello tilan säästämiseksi halutaan lyhentää, käytetään lyhennettä klo . Esimerkiksi ohjelmissa yms. kello -sanan voi jättää poiskin.

    Lämna kommentar

  • Sukkula

    Publicerat: . Kategorier: Sanavinkki .

    Sukkula eli syöstävä (ruotsiksi skyttel) on kudonnassa käytettävä soukkaa venettä muistuttava, tavallisesti puinen väline, jonka sisällä on käämi ja jota viskelemällä kudelanka pujotetaan loimiin avautuvaan viriöön. Sukkula-nimeä käytetään myös ompelukoneessa aluslankapuolaa liikuttelevasta osasta.

    Lämna kommentar

  • Spintohtori

    Publicerat: . Kategorier: Sanavinkki .

    Spintohtorilla , ruotsiksi spinndoktor , tarkoitetaan viestinnän ammattilaista, jonka tehtävänä on välittää medioille myönteinen kuva esimerkiksi poliittisesta puolueesta tai suuresta yrityksestä. Spintohtori on usein poliitikon tms. neuvonantaja. Spintohtoreiden toimintaa voidaan myös kutsua strategiseksi kommunikaatioksi tai medianeuvonnaksi. Vaalistrategeja, viestintäpäällikköjä, viestintäkonsultteja ja tiedotus- ja lehdistöpäällikköjä nimitetäänkin usein spintohtoreiksi.

    Lämna kommentar

  • Sosiaalinen media

    Publicerat: . Kategorier: Sanavinkki .

    Sosiaalisella medialla tarkoitetaan tietotekniikan ja tietoverkkojen avulla tapahtuvaa viestintää. Sisällön tuotto ja käsittely on vuorovaikutteista ja käyttäjälähtöistä, ts. kukin käyttäjä voi samalla sekä tuottaa sisältöä että olla osa yleisöä.

    Lämna kommentar

  • Internet vai internet?

    Publicerat: . Kategorier: Kielivinkki .

    Suomessa toimiva Suomen kielen lautakunta totesi vuonna 2007, että sekä iso- että pienialkukirjaimista kirjoitusasua voidaan perustella monin tavoin, joten molemmat kirjoitustavat ovat nykyään hyväksyttäviä.

    Lämna kommentar

  • Kiinni vai suljettu?

    Publicerat: . Kategorier: Kielivinkki .

    Kun virasto, kauppa tms. ei tarjoa palveluitaan, onko se silloin kiinni vai suljettu?Suljettu-sanan käyttö tässä yhteydessä ei ole suositeltavaa, koska suljettu-muoto ilmaisee pikemminkin päättynyttä toimintaa, kun taas kiinni ja suljettuna ilmaisevat tilaa.

    Lämna kommentar

  • Rikas-loppuiset yhdyssanat

    Publicerat: . Kategorier: Kielivinkki .

    Rikas-loppuisia yhdyssanoja, kuten esimerkiksi muistorikas, tietorikas ja väkirikas, on tähän asti suositettu välttämään. Suomen kielen lautakunta on kuitenkin väljentänyt suositusta joidenkin sanojen osalta. Muun muassa sanat muistorikas ja tietorikas tulevat mukaan vuonna 2012 ilmestyvään Kielitoimiston sanakirjan uuteen versioon ilman huomautusta siitä, että on parempi käyttää ilmaisuja muistoisa, monimuistoinen, runsastietoinen tai laajatietoinen.

    Lämna kommentar

  • Victoria vai Viktoria?

    Publicerat: . Kategorier: Kielivinkki .

    Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomen kielen lautakunta antoi vuonna 2002 suosituksen Euroopan tulevien monarkkien nimien käytöstä suomen kielessä. Sen mukaan tulevien hallitsijoiden nimiä käytetään alkukielisinä, niitä ei siis suomalaisteta. Ruotsin tuleva kuningatar on siis Victoria eikä Viktoria.

    Lämna kommentar

  • Ensikymmenluku

    Publicerat: . Kategorier: Kielivinkki .

    Suomen kielen lautakunta suosittaa 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen nimitykseksi ensikymmenlukua tai lyhyemmin ensikymmentä: 2000-luvun ensikymmenluku tai 2000-luvun ensikymmen.

    Lämna kommentar

  • Libyan hallitsijan nimi

    Publicerat: . Kategorier: Kielivinkki .

    Ruotsalaisissa viestimissä Libyan hallitsijan sukunimi on kirjoitettu usealla tavalla. Nimen alkukonsonantti on kirjoitettu ainakin neljällä eri tavalla: Kaddafi, Khaddafi, Gaddafi ja Qaddafi. Lisäksi nimessä käytetään joskus etuliitettä al-, ja sen loppuosassa esiintyy joskus kaksoiskonsonantti ff: al-Gaddafi, Khaddaffi

    Lämna kommentar

  • Otta- ja oitta-verbit

    Publicerat: . Kategorier: Kielivinkki .

    Joissakin suomen kielen verbeissä kirjoitetaan kirjakielessäkin pelkkä otta, esimerkiksi kuvottaa, mutta joissakin on ehdottomasti kirjoitettava oitta, esimerkiksi hiekoittaa. Mistä oikein tietää, miten on kirjoitettava?

    Lämna kommentar

  • Vampyyria vai vampyyriä?

    Publicerat: . Kategorier: Kielivinkki .

    Lainasanojen taivutuspäätteen valintaan on olemassa sääntöjä. Ns. vokaaliharmonia on suomen kielessä oleellinen tekijä.

    Lämna kommentar

  • Hattu-s

    Publicerat: . Kategorier: Kielivinkki .

    Suhuäänteellä tarkoitetaan s-äänteen tyyppisiä konsonantteja. Suomen kielen omiin sanoihin kuuluu suhuäänteistä vain s-äänne. Ruotsin sje-äänteen kaltainen suhuäänne on suomen kielessä harvinainen , sitä on vain vierassanoissa ja vierasnimissä.

    Lämna kommentar

  • Sommelier

    Publicerat: . Kategorier: Sanavinkki .

    Sommelier -sana tulee ranskan kielestä ja sillä tarkoitetaan ravintolassa työskentelevää viinien tuntijaa, viininkäsittelyn ammattilaista. Sommelierin eli viinimestarin tehtäviin kuuluu mm. vastata siitä, että tarjoiltavat viinit ovat virheettömiä. Hän palvelee myös asiakkaita ja auttaa heitä valitsemaan sopivia viinejä. Sommelier vastaa ravintolan viinilistasta ja pitää huolen siitä, että viinilista on monipuolinen ja kattava.

    Lämna kommentar

  • Selkokieli

    Publicerat: . Kategorier: Sanavinkki .

    Selkokieli (ruotsiksi lättläst språk ) on helposti ymmärrettävää, mutkatonta ja yksinkertaistettua kieltä. Se on tarkoitettu niille, joille lukeminen ja ymmärtäminen on vaikeaa. Selkokieli on helppoa, siinä on paljon lyhyitä, tavallisia sanoja ja helppoja lauserakenteita. Selkokielinen rakenne on selkeä ja kerronta etenee loogisesti. Hyvä selkokielisen ilmaisu on silti rikasta ja elävää. Tärkeää on, että viestin vastaanottaja ymmärtää tekstin.

    Lämna kommentar

  • Välisenä aikana ja ajalla

    Publicerat: . Kategorier: Kielivinkki .

    Pöytäkirjojen ja ilmoitusten ajanilmauksissa on joskus turhaa toistoa.

    Lämna kommentar

  • Kivi, kiivi vai kiwi?

    Publicerat: . Kategorier: Sanavinkki .

    Kivi tarkoittaa kivensirua, -lohkaretta tai vastaavaa. Myös kivennäisaineista muodostunutta kovettumaa voidaan kutsua kiveksi, kuten esim. sappi- tai hammaskiveä.

    Lämna kommentar

  • Perusluvun sijapääte

    Publicerat: . Kategorier: Kielivinkki .

    Sijapääte merkitään peruslukuun kaksoispisteen jälkeen. Pääte otetaan numeron viimeisestä taipuvasta osasta: 5:tä (viittä), 34:ään (kolmeenkymmeneen neljään).

    Lämna kommentar

  • Järjestysluvun sijapääte

    Publicerat: . Kategorier: Kielivinkki .

    Sijapääte merkitään järjestyslukuun kaksoispisteen jälkeen. Pääte otetaan numeron viimeisestä taipuvasta osasta: 5:nnen (viidennen), 11:ttä (yhdettätoista) 34:nnen (kolmannenkymmenennenneljännen).

    Lämna kommentar

  • Roomalaiset numerot

    Publicerat: . Kategorier: Kielivinkki .

    I = 1 V = 5 X = 10 L = 50 C = 100 D = 500 M = 1 000Muut luvut muodostetaan laskemalla yhteen ja vähentämällä.Yhteen laskettaessa pienempi luku kirjoitetaan isomman oikealle puolelle:XV = 15Kun pienempi numero on isomman vasemmalla puolella, se vähennetään isommasta:XIV = 14Roomalaisia numeroita käytetään usein järjestyslukuina, kuten esimerkiksi Kaarle XVI Kustaa, tai vakiintuneissa ilmauksissa, kuten esimerkiksi Kehä III (kehä kolmonen).

    Lämna kommentar

  • AVI ja ELY

    Publicerat: . Kategorier: Kielivinkki .

    Suomesta poistui läänijako vuoden 2010 alussa, ja lääninhallitusten tilalle tulivat aluehallintovirastot, joista käytetään lyhennettä AVI. Suomessa toimii kuusi aluehallintovirastoa, ja lisäksi Ahvenanmaan aluehallintoviranomaisena toimii Ahvenanmaan valtionvirasto.

    Lämna kommentar

  • Kirkasvalolamppu

    Publicerat: . Kategorier: Sanavinkki .

    Tämän talven pimein kausi on ohitettu ja odotamme malttamattomina valoisaa vuodenaikaa.

    Lämna kommentar

  • Kielipolitiikka

    Publicerat: . Kategorier: Sanavinkki .

    Kielipolitiikka on Ruotsissa suhteellisen uusi politiikan alan. Termi tuli käyttöön oikeastaan vasta silloin, kun alettiin tehdä ehdotuksia ruotsin kielen aseman vahvistamiseksi. Valtiopäivät hyväksyivät kielipolitiikan tavoitteet vuonna 2005.

    Lämna kommentar

  • Rupatto

    Publicerat: . Kategorier: Sanavinkki .

    Suomessa on jo totuttu käyttämään englanninkielistä lainaa small talk , kun tarkoitetaan mm. konferenssivieraiden jutustelua väliajoilla. Lainasanaa ei kuitenkaan tarvita, koska suomessa on tätä nykyä melko uusi sana rupatto , joka merkitsee juuri rupattelua vieraiden ihmisten kanssa vaikka säästä ym. harmittomasta aiheesta esimerkiksi kahvitauolla tai edustustilaisuudessa.Ruotsin kielessä on samaa tarkoittava sana kallprat .

    Lämna kommentar

  • Tittelien taipuminen

    Publicerat: . Kategorier: Kielivinkki .

    Suomen kielen lautakunta käsitteli vuonna 2005 tittelien ja titteliä muistuttavien määritteiden, ns. nimikemääritteiden, taipumista.

    Lämna kommentar

  • Rastia

    Publicerat: . Kategorier: Sanavinkki .

    Ruotsin vaaleissa äänestetään ensi sijassa puoluetta. Jos äänestäjällä on oma suosikkinsa ehdokkaiden joukossa, hän voi merkitä rastin tämän nimen edessä olevaan ruutuun eli arkisesti kruksata tai ruksata nimen.

    Lämna kommentar

  • Se-sana viittaamassa ihmiseen

    Publicerat: . Kategorier: Kielivinkki .

    Suomen kielessä ihmiseen viitataan yleensä sanalla hän, mutta joissakin tapauksissa käytetään sanaa se.

    Lämna kommentar

  • Porkkanamafia

    Publicerat: . Kategorier: Sanavinkki .

    Porkkanamafia on kuluttajaliike, joka toimii ilmastonmuutoksen hidastamiseksi järjestämällä tempauksia ja kilpailuttamalla eri alojen toimijoita energiatehokkuuden parantamiseksi. Liike syntyi vuonna 2008 Kaliforniassa, ja sen englanninkielinen nimi on Carrotmob. Ruotsissa käytetään nimeä Morotsmobb.

    Lämna kommentar

  • Pandemia ja epidemia

    Publicerat: . Kategorier: Sanavinkki .

    Epidemiologiaan kuuluva käsite pandemia on sikainfluenssan takia tullut maallikoillekin tutuksi joukkoviestimien välityksellä. Moni saattaa kuitenkin ihmetellä, miksi jotakin kulkutautia kutsutaan pandemiaksi ja jotakin toista epidemiaksi .

    Lämna kommentar

  • Eteenpäin vai eteen päin?

    Publicerat: . Kategorier: Kielivinkki .

    On muutamia sanoja, jotka voi kirjoittaa sekä yhteen että erilleen. Tällaisia ovat monet päin-loppuiset sanat. Voi siis kirjoittaa joko eteen päin tai eteenpäin, missä päin tai missäpäin, niin päin tai niinpäin.

    Lämna kommentar

  • Opaali

    Publicerat: . Kategorier: Sanavinkki .

    Opaalit ovat vihertäviä, ruskehtavia tai mustia mineraaleja, joita käytetään koruissa jalokivinä.

    Lämna kommentar

  • Hän ja se

    Publicerat: . Kategorier: Kielivinkki .

    Ruotsissa käydään taas keskustelua hen-pronominista, joka korvaisi tietyissä yhteyksissä pronominit han ja hon. Suomen kielessä on vanhastaan sukupuolineutraali pronomini hän, puhekielessä se. Jo 40-luvulla suomen kieleen on kuitenkin ehdotettu pronominia hen, jota käytettäisiin naisista

    Lämna kommentar

  • Muodollinen subjekti

    Publicerat: . Kategorier: Kielivinkki .

    Indoeurooppalaisissa kielissä käytetään lauseessa muodollista (eli ekspletiivistä) subjektia täyttämässä subjektin paikkaa, mikäli lauseessa ei ole subjektia tai jos subjekti joutuu jostakin syystä muualle kuin sille tarkoitetulle paikalle. Suomen normitetussa yleiskielessä ei tällaista subjektia ole.

    Lämna kommentar

  • Lainasanat ja vierassanat

    Publicerat: . Kategorier: Kielivinkki .

    Vieraista kielistä omaksuttuja sanoja kutsutaan lainasanoiksi. Vieraista kielistä peräisin olevia sanoja, joissa usein on suomen kielelle vieraita äänteitä tai äänneyhtymiä, kutsutaan vierassanoiksi.

    Lämna kommentar

  • Sanojen merkityseroja: vaalea ja tumma

    Publicerat: . Kategorier: Kielivinkki .

    Joidenkin suomen ja ruotsin sanojen merkitys eroaa toisistaan. Malliesimerkkejä ovat vaalea ja valoisa, tumma ja pimeä.

    Lämna kommentar

  • Ei pistettä otsikon perään

    Publicerat: . Kategorier: Kielivinkki .

    Otsikon ensimmäinen sana kirjoitetaan isolla kirjaimella, mutta otsikon perään ei merkitä pistettä, ei silloinkaan, kun se on täydellinen lause. Monikielisyys on rikkausMuita päättömerkkejä ja kolmea pistettä sen sijaan voi käyttää otsikon lopussa. Mitä mieltä monikielisyydestä … Onko monikielisyys todella rikkautta? Monikielisyys rulettaa!

    Lämna kommentar

  • Kaupunkiviljely ja sissiviljely

    Publicerat: . Kategorier: Sanavinkki .

    Kaupunkiviljelyllä eli urbaanilla viljelyllä tarkoitetaan kaupunkitilan käyttämistä viljelykseen, ja kasvimaita perustetaan esimerkiksi julkisille joutomaille. Sotien aikana viljely oli tavallista kaupungeissa, koska ruoasta oli pulaa, mutta tätä nykyä kaupunkiviljelyä edistävät eettinen ja sosiaalinen ajattelu.

    Lämna kommentar

  • Vieraskielisten paikannimien taivuttamisesta

    Publicerat: . Kategorier: Kielivinkki .

    Ulkomaisten nimien taivuttaminen on usein hankalaa, koska muunkieliset sanat eivät välttämättä noudata suomelle tyypillistä vokaalisointua. Vierassanojen taivutuksessa päätteen vokaalin ratkaisee se, onko nimen perusmuodossa viimeisenä takavokaali (a, o, u, å) vai etuvokaali ä tai ö. Etuvokaalit e, i ja y eivät kuitenkaan vaikuta päätteen vokaaliin. Hammarö päättyy etuvokaaliin ö, joten myös inessiivin taivutuspäätteessä on oltava etuvokaali. Oikea muoto on näin ollen Hammarössä. Esimerkiksi Skellefteå taas päättyy takavokaaliin, joten oikea päätevaihtoehto on -ssa.

    Lämna kommentar

  • Vinoviiva

    Publicerat: . Kategorier: Kielivinkki .

    Vinoviiva, epävirallisesti kauttaviiva, on oikealle kallistuva viiva. Vasemmalle kallistuva viiva taas on kenoviiva. Sitä näkee käytettävän lähinnä tietotekniikassa. Vinoviivakin on tuttu www-osoitteista.

    Lämna kommentar

  • Eväste

    Publicerat: . Kategorier: Sanavinkki .

    Evästeellä tarkoitetaan atk-tiedostoon tallennettua tietoa, jota voidaan käyttää selaimen ja palvelimen välisen yhteydenpidon ohjaamiseen. Pipari ja keksi ovat evästeen englanninkielisestä sanasta cookie tehtyjä leikillisiä käännöksiä, ja ne kuuluvat lähinnä rentoon puhekieleen. Cookie on suomenkielisissä yhteyksissä arkityylinen. Evästeen ruotsinkielinen vastine on kaka.

    Lämna kommentar

  • Anoa ja hakea

    Publicerat: . Kategorier: Kielivinkki .

    Ruotsinsuomalaiset käyttävät ruotsin söka-sanan vastineena erittäin usein anoa, vaikka tyylillisesti olisi parempi käyttää sanaa hakea.

    Lämna kommentar

  • Nielu

    Publicerat: . Kategorier: Sanavinkki .

    Anatomiassa nielulla tarkoitetaan suusta ruokatorveen johtavaa suppilopmaista onteloa.

    Lämna kommentar

  • Esteetön ja esteettömyys

    Publicerat: . Kategorier: Sanavinkki .

    Sanat esteetön ja esteettömyys ovat yleistyneet viime vuosina, kun on alettu pitää entistä tärkeämpänä, että kaikki pääsevät julkisiin tiloihin ym.

    Lämna kommentar

  • Vaalean ruskea ja vaaleanruskea

    Publicerat: . Kategorier: Kielivinkki .

    Värin sävyä kuvaava genetiivimuotoinen adjektiivi voidaan kirjoittaa joko yhteen värin nimen kanssa tai erilleen siitä:

    Lämna kommentar

  • Kaksoispassiivi

    Publicerat: . Kategorier: Kielivinkki .

    Kaksoispassiivilla tarkoitetaan sitä, että passiivin tunnus merkitään liittomuotoon virheellisesti kahteen kertaan. Kaksoispassiivi on tavallinen puhekielen ilmiö, mutta kirjoitettuun tekstiin sitä ei suositella.

    Lämna kommentar

  • Neuloosi

    Publicerat: . Kategorier: Sanavinkki .

    Syksyn pimetessä yhä useampi meistä joutuu neuloosin uhriksi.

    Lämna kommentar

  • Kauneusneuvosto vai kauneusneuvosto?

    Publicerat: . Kategorier: Sanavinkki .

    Kauneusneuvosto - Tukholman kauneutta suojeleva neuvosto (Skönhetsrådet - Rådet till skydd för Stockholms skönhet) on kunnallisen elimen nimi. Kauneusneuvoston tehtäviin kuuluu antaa rakennuslautakunnalle lausuntoja asioissa, jotka koskevat julkisivuja ja rakennusten ympäristöön soveltuvuutta. Koska Kauneusneuvosto on erisnimi, se kirjoitetaan isolla alkukirjaimella.

    Lämna kommentar

  • Lyhenteen piste muun välimerkin edellä

    Publicerat: . Kategorier: Kielivinkki .

    Kun virke päättyy pisteelliseen lyhenteeseen, ei virkkeen loppuun merkitä toista pistettä:Pääsiäisenä söimme silliä, kananmunia, lammasta, mämmiä ym.

    Lämna kommentar

  • Muuli

    Publicerat: . Kategorier: Sanavinkki .

    Muuli on lajiristeymä, aasiorin ja tammahevosen jälkeläinen. Muuliaasi taas on aasintamman ja orihevosen risteymä.

    Lämna kommentar

  • Absurditeetti vai absurdius?

    Publicerat: . Kategorier: Kielivinkki .

    Ruotsin tet-loppuiset ominaisuudennimet, kuten absurditet, anonymitet, lojalitet, senilitet, solidaritet ja vitalitet, saavat suomennettaessa helposti eetti-loppuisen vastineen. Esimerkkisanoista käytettiin aikaisemmin vastineita absurditeetti, anonymiteetti, lojaliteetti, seniliteetti, solidariteetti ja vitaliteetti.

    Lämna kommentar

  • Kasvatuskumppanuus

    Publicerat: . Kategorier: Sanavinkki .

    Kasvatuskumppanuus on käsite, joka koskee perheiden ja päivähoidon välistä kasvatusyhteistyötä. Se merkitsee, että varhaiskasvatushenkilöstö ja vanhemmat sitoutuvat yhdessä tukemaan lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista.

    Lämna kommentar

  • Kansalaisyhteiskunta

    Publicerat: . Kategorier: Sanavinkki .

    Käsitteellä kansalaisyhteiskunta tarkoitetaan kansalaisten omaehtoista toimintaa, kuten järjestö- ja vapaaehtoistyötä.Ruotsin käsite civilsamhälle perustuu englanninkieliseen nimitykseen civil society .

    Lämna kommentar

  • Mopoauto

    Publicerat: . Kategorier: Sanavinkki .

    Mopoauto (ruots. mopedbil ) on pienikokoinen kevyt auto, jonka suurin nopeus on 45 km tunnissa. Se on kaksipaikkainen, ja sen ajamiseen vaaditaan mopokortti ja vähintään 15 vuoden ikä. Useimmissa mopoautoissa on dieselmoottori ja polttoaineen kulutus on vähäistä. Vaikka mopoauton ajamiseen riittää mopokortti, sitä ei liikennesäännöissä rinnasteta mopoon. Täten mopoautoa ei siis esimerkiksi saa ajaa pyörätiellä eikä pientareella. Toisaalta myös moottoritiellä ajo on kielletty.

    Lämna kommentar

  • Sähköpostiviestin aloitus ja lopetus

    Publicerat: . Kategorier: Kielivinkki .

    Sähköpostiviesti muotoillaan yleensä samoin kuin kirje ja sen sävy sovitetaan vastaanottajan mukaan. Samat aloitus- ja lopetusfraasit käyvät molemmissa.

    Lämna kommentar

  • Viikonpäivien lyhenteet

    Publicerat: . Kategorier: Kielivinkki .

    Viikonpäivien loppulyhenteet päättyvät poikkeuksellisesti vokaaliin, eikä niiden jäljessä käytetä pistettä.

    Lämna kommentar

  • Jäsenkorjaaja

    Publicerat: . Kategorier: Sanavinkki .

    Monelle ruotsinsuomalaiselle jäsenkorjaaja on tuttu käsite, ja jotkut ovat ehkä itsekin käyneet jäsenkorjaajalla saamassa lievitystä tuki- ja liikuntaelinperäisiin vaivoihinsa.

    Lämna kommentar