Isofin suomen kielen blogi

Lähi- ja etäopetuksesta hybridiopetukseen

Koronapandemian aikana kouluissa on monin paikoin siirrytty luokkahuoneessa tapahtuvasta lähiopetuksesta etä- tai kauko-opetukseen. Joissakin kouluissa on myös sovellettu vuoro-opetusta tai vaikkapa eri opetusmuotoja yhdistävää hybridiopetusta.

Fotografi på ett tomt klassrum med flera bordsgrupper. Stolarna är upphängda på borden. En färgglad vimpel hänger i taket.

Koulujen syyslukukausi on edennyt kohta puoliväliin. Koska suurin osa koronapandemian aikana voimassa olleista rajoituksista on nyt poistettu, peruskoulujen ja lukioiden oppilaat ovat viimeistään tällä lukukaudella palanneet perinteiseen luokkahuoneopetukseen eli lähiopetukseen. Sanastokeskus TSK:n ylläpitämän TEPA-termipankin määritelmän mukaan lähiopetus on opetusta, jossa opettaja ja oppilas ovat samassa tilassa.

Ruotsiksi lähiopetus-sanalla on useita eri vastineita. Kielineuvoston koulusanastossa käytetty vastine on direktundervisning, TEPA-termipankki tarjoaa vastineet kontaktundervisning ja närundervisning, ja verkossa vapaasti käytettävä Suomi–ruotsi-suursanakirja antaa myös vaihtoehdon klassrumsundervisning, jonka toinen suomenkielinen vastine on siis luokkahuoneopetus.

Etäopetus ja kauko-opetus

Lähiopetuksen vastakohtana käytettävät etäopetus ja kauko-opetus ovat termejä, jotka käsitteinä eroavat toisistaan Suomessa ja Ruotsissa. TEPA-termipankin määritelmä etäopetukselle on: opetus, jossa opettaja ja oppija ovat fyysisesti eri tiloissa, mutta yhteydessä tieto- ja viestintätekniikan välityksellä. Kielitoimiston sanakirjan mukaan etä- ja kauko-opetus ovat toistensa synonyymeja.

Ruotsissa nämä kaksi käsitettä määritellään kuitenkin hieman eri tavoin. Kauko-opetus (ruotsiksi fjärrundervisning) on muun muassa Ruotsin hallituksen määritelmän mukaan tieto- ja viestintätekniikan välityksellä tapahtuvaa interaktiivista eli vuorovaikutteista opetusta, jossa oppilaat ja opettaja osallistuvat opetustilanteeseen samanaikaisesti mutta fyysisesti eri paikoissa. Etäopetus (ruotsiksi distansundervisning) puolestaan on tieto- ja viestintätekniikan välityksellä tapahtuvaa interaktiivista opetusta, jossa oppilaat ja opettaja osallistuvat opetustilanteeseen sekä eri aikaan että fyysisesti eri paikoissa.

Nykyään on olemassa myös erilaisia lähi- ja etäopetusta yhdistäviä opetusmuotoja. Esimerkiksi korkeakouluissa ja yliopistoissa on jo pitkään sovellettu niin kutsuttua monimuoto-opetusta. Se on TEPA-termipankin mukaan opetusta, joka toteutetaan yhdistämällä lähiopetusta, etäopetusta ja opiskelijoiden itsenäistä työskentelyä.

Hybridi valtaa alaa

Risteytymää tai muunlaista yhdistelmää tarkoittava hybridi on yleistynyt viime aikoina yhdyssanojen etuliitteenä. Opetusalalla on esimerkiksi alettu käyttää termiä hybridiopetus (ruotsiksi hybridundervisning). Hybridiopetuksessa osanottajia on läsnä samanaikaisesti sekä luokkahuoneessa että verkon välityksellä.

Koronapandemian aikana joissakin kouluissa on sovellettu tapaamisten rajoittamiseksi myös vuoro-opetusta, jolloin esimerkiksi puolet oppilaista on vuoroviikoin paikalla lähiopetuksessa ja puolet etäopetuksessa. Vuoro-opetus ei kuitenkaan ole mikään uusi, koronapandemian mukanaan tuoma opetusmuoto, vaan sitä on sovellettu aiemminkin. Allekirjoittaneen lapsuudessa sitä käytettiin joinakin lukuvuosina sen vuoksi, että kaikki suuren ikäluokkamme oppilaat eivät mahtuneet kouluun yhtä aikaa, ja siksi osa meistä oli vuoroviikoin koulussa aamu- ja osa iltavuorossa.

/Tarja Larsson