Toukokuu
Toukokuu on saanut nimensä siitä, että keväällä tehdään toukotyöt eli pellot kynnetään ja äestetään, minkä jälkeen vilja kylvetään. Sana touko merkitseekin kylvöä, kylvötyötä tai kasvavaa viljaa. Toukokuuta on kutsuttu myös tuohikuuksi, koska keväällä tuohi irtoaa hyvin. Toukokuun latinankielinen nimi on Maius. Kuukausi on saanut nimensä kasvillisuuden jumalattaren Maian mukaan. Samaa alkuperää ovat toukokuun ruotsinkielinen nimi maj ja englannin May.
Toukokuun ensimmäinen juhlapäivä – joka vuosi – on tietysti vappu eli vapunpäivä (första maj, jolloin ruotsalaisenkin kalenterin mukaan Valborg viettää nimipäiväänsä).
Eurooppa-päivä (Europadagen) 9. toukokuuta on melko uusi tulokas kalenterissamme. Eurooppa-päivän tausta on seuraava: Ranskan ulkoministeri Robert Schuman teki 9. toukokuuta 1950 ehdotuksen, että olisi välttämätöntä luoda järjestynyt Eurooppa, jotta rauhanomaiset suhteet säilyisivät. Ehdotus tunnetaan Schumanin julistuksena, ja siitä alkoi nykyisen Euroopan unionin kehitys.
13. toukokuuta on rukoussunnuntai (bönsöndagen).
Suomessa äitienpäivä on aina toukokuun toisena sunnuntaina, Ruotsissa taas toukokuun viimeisenä.
Toukokuussa on myös Kristuksen taivaaseenastumisen päivä (Kristi himmelsfärds dag), tutumpi kuitenkin helatorstaina. 17. toukokuuta on myös Norjan kansallispäivä, ja seuraavana torstaina 24. toukokuuta vietetään kansallispuistojen päivää (nationalparkernas dag).
Helluntaiaatto (pingstafton) ja helluntaipäivä voivat myös olla toukokuun kirkkopyhiä. Toinen helluntaipäivä, joka sattuu aina maanantaiksi, ei ole enää Ruotsissakaan pyhäpäivä.
%201122rihe.jpg)
%20Tarja%20Larsson_webb1_fotograf-joachim-bago.jpg)