Pyhäinpäivä ja halloween
Syyspäivien pimetessä on taas aika muistella kuolleita. Pyhäinpäivää eli vainajien muistopäivää vietetään Suomessa ja Ruotsissa välille 31.10.–6.11. osuvana lauantaina.
Jo ennen sitä Suomessa vietettiin kekriä, ja nykyään molemmissa maissa juhlitaan myös Yhdysvalloista tänne levinnyttä halloweenia. Muita tunnettuja vainajien muistojuhlia ovat irlantilainen samhain ja meksikolainen día de muertos eli kuolleiden päivä.
Pyhäinpäivä
Pyhäinpäivä on kristillinen juhla, jossa yhdistyvät kaksi aikaisempaa juhlapäivää: kaikkien pyhien päivä ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivä. Aikaisempi nimi pyhäinmiestenpäivä lyhennettiin pyhäinpäiväksi vuonna 1967. Pyhäinpäivänä omaiset vievät läheistensä haudoille kukkia, kynttilöitä ja seppeleitä. Kansanperinteen mukaan pyhät miehet eli marttyyrivainajat olivat pyhäinpäivän aattoyönä joukolla liikkeellä. Silloin ei saanut tehdä töitä, vaan vainajille piti lämmittää sauna ja pöytään piti kattaa talon parhaat syysherkut vainajien nautittavaksi. Uskottiin, että vainajien hyvä kohteleminen takasi vuodeksi karjaonnen taloon.
Halloween
Halloweenin vietto on levinnyt Pohjolaan Yhdysvalloista. Siellä sitä vietetään lokakuun viimeisenä päivänä, kaikkien pyhien aattona, ja alun perin päivän nimi olikin All Hallows’ Eve. Halloween sai alkunsa kelttien talven alkamisen kunniaksi viettämästä samhainista. Irlantilaiset maahanmuuttajat toivat sadonkorjuujuhlansa Yhdysvaltoihin 1800-luvulla, ja nykyiseen muotoonsa juhla alkoi kehittyä 1950-luvulla. Nykyään halloweenina koverretaan kurpitsalyhtyjä ja lapset kiertävät naamiaisasuissa talosta taloon keräämässä karkkia kysymällä ”karkki vai kepponen”. Euroopassa oli entisaikaan tapana tehdä samantyyppisiä lyhtyjä nauriista, ja esimerkiksi Skånessa niitä näkee edelleen.
%201122rihe.jpg)
%20Tarja%20Larsson_webb1_fotograf-joachim-bago.jpg)