Isofin suomen kielen blogi

Mätäkuu

Mätäkuulla (rötmånad) tarkoitetaan heinä-elokuulle sijoittuvaa, noin kuukauden pituista ajanjaksoa. Monissa kielissä tästä ajanjaksosta käytetään nimitystä koiranpäivät, koska Sirius eli Koirantähti on silloin kirkkaana näkyvissä.

Mätäkuu alkaa 22., 23. tai 24. heinäkuuta ja päättyy 22., 23. tai 24. elokuuta.

Mätäkuuta nimitetään eri kielissä koiranpäiviksi (hunddagarna) tai koirakuuksi (hundmånad). Nimitys juontaa alkunsa muinaisesta Mesopotamiasta Canis Majoriksen eli Ison koiran (Stora hunden) tähdistön kirkkaimman tähden Siriuksen eli Koirantähden (Hundstjärnan) nimestä. Koirakuu, kesän kuumin aika, alkoi Siriuksen ensimmäisestä heliakkisesta noususta eli sen ilmestymisestä näkyviin juuri ennen auringonnousua.

Pohjoismaisiin kieliin mätäkuu-nimitys tuli aikoinaan tanskalaisten tekemän käännösvirheen välityksellä: Saksassa koiranpäivien käsite liitettiin keskiajalla kaskeamisaikaan (Rodentage). Saksalaisen kalenterin tanskannoksessa siitä tuli råddenmåned, josta se sitten käännettiin ruotsiksi sanalla rötmånad. (Nykysaksassa mätäkuun nimi on Hundstage.)

Suomen mätäkuu-sana on suora käännös ruotsista. Kuukauden nimenä mätäkuu esiintyy ensimmäisen kerran Mikael Agricolan vuonna 1544 ilmestyneessä Rucouskiria Bibliassa. Mätäkuuta kuukauden nimenä käytettiin vielä 1600-luvun alussa, jolloin sen syrjäytti elokuu.

Mätäkuun nimityksessä on siis kyse käännösvirheestä. Kesän kuumimpaan aikaan elintarvikkeet kuitenkin pilaantuvat tavallista helpommin, ja siksi mätäkuu sopiikin hyvin ajanjakson nimeksi.

Sananlaskuissa ja sanonnoissa mätäkuu-sana elää edelleen:

  • Mätäkuinen ilma on ku lehmän henkee. (Orimattila)
  • Toisen tekee mätäkuu, joko tulella pallaa tai vedellä vallaa. (Köyliö)
  • Saappaat kiiltävät kuin mätäkuun aurinko.

Kansankielessä puhutaan mätäkuun jutuista (rötmånadshistoria), joilla tarkoitetaan perättömiä juttuja ja mätäkuun uutisista (rötmånadsnyhet), joilla tarkoitetaan kesän uutispulan aikana kerrottavia, luotettavuudeltaan epämääräisiä uutisia.