Prinssi Nicolas Paul Gustaf
Prinssi ja Ångermanlandin herttua syntyi 15. kesäkuuta. Mutta mikä on nimien tausta?
Nimi Nicolas on peräisin kreikkalaisesta nimestä Nikolaos, joka puolestaan on yhdistelmä kahdesta sanasta: nike ’voitto’ ja laos ’kansa’. Nimi on yleinen koko Euroopassa. Ruotsissa tavallisimpia muotoja ovat Niklas ja Nils, Suomessa Niilo ja Niko.
Nicolas-nimeä voi taivuttaa joko monien muiden s-kirjaimeen päättyvien nimien tapaan ks-vartaloisena – Nicolaksen – tai vierasperäisen nimen tapaan sidevokaalin avulla – Nicolasin.
Pyhän Nikolauksen, 300-luvulla eläneen arkkipiispan ja muun muassa merenkulkijoiden suojeluspyhimyksen, muistopäivä on 6.12., jolloin on myös Nikon ja Niilon nimipäivä.
Prinssin toinen nimi Paul on peräisin latinan sanasta paulus, jonka merkitys on ’pieni’. Nimi tuli tunnetuksi apostoli Paavalin nimenä. Myös Paul-nimen eri versiot ovat yleisiä. Ruotsissa Paul ja Pål ovat yleisiä nimiä, Suomessa taas Paavo ja Pauli.
Kolmas nimi, Gustaf, on perinteisesti suomennettu muotoon Kustaa, lyhyempänä muotoon Kusti. Ruotsalaisen nimen alkuperä on epäselvä. On esitetty, että alkuperä olisi sanoissa götarnas stav, stöd ’götanmaalaisten sauva, tuki’. Toinen teoria on, että nimi olisi yhdistelmä ystävää merkitsevästä sanasta ja slaavilaisesta kunniaa ja mainetta merkitsevästä sanasta. Gustaf on ollut monen Ruotsin kuninkaan nimi Kustaa Vaasan ajoista lähtien, ja se on myös yksi suosituimmista miehennimistä Ruotsissa.
Huomaa, että suomen kielen lautakunta suositti vuonna 2002, että hallitsijoiden nimiä ei enää suomenneta.
%201122rihe.jpg)
%20Tarja%20Larsson_webb1_fotograf-joachim-bago.jpg)