Vieraskielisten paikannimien taivuttamisesta
Ulkomaisten nimien taivuttaminen on usein hankalaa, koska muunkieliset sanat eivät välttämättä noudata suomelle tyypillistä vokaalisointua. Vierassanojen taivutuksessa päätteen vokaalin ratkaisee se, onko nimen perusmuodossa viimeisenä takavokaali (a, o, u, å) vai etuvokaali ä tai ö. Etuvokaalit e, i ja y eivät kuitenkaan vaikuta päätteen vokaaliin. Hammarö päättyy etuvokaaliin ö, joten myös inessiivin taivutuspäätteessä on oltava etuvokaali. Oikea muoto on näin ollen Hammarössä. Esimerkiksi Skellefteå taas päättyy takavokaaliin, joten oikea päätevaihtoehto on -ssa.
Vieraiden nimien taivutus perustuu ääntämykseen, ei kirjoitusasuun. Koska Skellefteån viimeinen vokaali lausutaan pitkänä, taivutuspäätettä valittaessa noudatetaan ohjeita, jotka koskevat vieraskielisiä, pitkään vokaaliin päättyviä sanoja. Illatiivissa tällaiset vieraskieliset nimet saavat päätteen h + vokaali + n, joten oikea muoto on Skellefteåhon, ei "Skellefteåseen". Samoin Hammarö taipuu Hammaröhön. Suomenkieliset ja suomen kieleen sopeutuneet vierasperäiset nimet käyttäytyvät toisin, ja esimerkiksi Espoo ja Lontoo taipuvat illatiivissa Espooseen ja Lontooseen.Vieraskielisten paikannimien illatiivin päätteitä käsitellään myös elokuun 2010 kielivinkissä.
%201122rihe.jpg)
%20Tarja%20Larsson_webb1_fotograf-joachim-bago.jpg)