Iso ja pieni alkukirjain paikannimissä
Paikannimien kirjoittamisessa pulmallista on yhdysnimien ja moniosaisten nimien kirjoittaminen.
Yhdysnimien tavallisia alkuosia ovat mm. Ala-, Etu-, Keski-, Lähi-, Taka- ja tietysti ilmansuunnat. Kun alkuosa rajaa tai määrittää jälkiosan tarkoittamaa aluetta, se kirjoitetaan isolla alkukirjaimella: Etelä-Ruotsi, Etu-Intia, Taka-Töölö. Kun alkuosa ei rajaa aluetta maantieteellisesti, vaan esimerkiksi ajallisesti, se kirjoitetaan pienellä: natsi-Saksa, nyky-Ruotsi, kesä-Suomi.
Itä on nimissä Kaukoitä ja Lähi-itä yleisnimi, minkä vuoksi se kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella. Pienellä kirjoitetaan myös mm. arabimaailma, länsimaat, napaseutu, pohjola, koska nekin katsotaan yleisnimiksi.
Moniosaisen paikannimen jälkiosa voi olla erisnimi tai yleisnimi. Nimiä, joiden jälkiosa on erisnimi, ovat esimerkiksi Pikku Huopalahti, Latinalainen Amerikka, Ranskan Riviera. Nimiä, joiden jälkiosa on yleisnimi, ovat mm. Neljäs linja, Väinö Tannerin kenttä, Intian valtameri ja Uralin vuoristo
Asukkaiden nimet ovat yleisnimiä ja ne kirjoitetaan aina pienellä: ruotsinsuomalainen, tukholmalainen. Moniosaisesta paikannimestä muodostettavat asukkaan nimet ovat yhdyssanoja, esimerkiksi itäkarjalainen, pikkuhuopalahtelainen, takatöölöläinen.
%201122rihe.jpg)
%20Tarja%20Larsson_webb1_fotograf-joachim-bago.jpg)