Hattu-s
Suhuäänteellä tarkoitetaan s-äänteen tyyppisiä konsonantteja. Suomen kielen omiin sanoihin kuuluu suhuäänteistä vain s-äänne. Ruotsin sje-äänteen kaltainen suhuäänne on suomen kielessä harvinainen , sitä on vain vierassanoissa ja vierasnimissä.
Ruotsin sje-äänteellä on monta eri kirjoitustapaa (sju, skön, stjärna, skjorta, schack, choklad, Kristianstad jne.) Suomalaisissa aakkosissa on tälle suhuäänteelle oma kirjainmerkkinsä: suhuässä eli hattu-s (š ). Soinnillista suhuäännettä merkitään suhutsetalla eli hattu-z:lla ( ž ). Vastoin suomen kielen oikeinkirjoitusjärjestelmän keskeistä periaatetta, että yhtä äännettä merkitään yhdellä kirjaimella, näkee vierassanojen suhuäänteitä usein kirjoitettavan siten, että soinnittoman š:n ja soinnillisen ž :n sijasta käytetään konsonanttiyhtymiä sh ja zh. Tämä johtuu suurelti siitä, että š- ja ž-kirjaimet puuttuvat tietokoneen perusnäppäimistöltä. Mutta Windows-ohjelmissa pieni š voidaan kirjoittaa näppäilemällä Alt ja numeronäppäimistöstä 0154 ja iso Š näppäilemällä vastaavasti Alt ja 0138. Pieni ž kirjoitetaan näppäinyhdistelmällä Alt ja 0158 ja iso Ž yhdistelmällä Alt ja 0142.Usein esiintyviä nimiä, joissa suositellaan käytettäväksi kirjaimia š ja ž ovat esimerkiksi Puškin, Tšaikovski, Tšehov, Tšetšenia, Taškent, T šekki, Azerbaidžan , Fidži, Kambodža.Joillakin vierassanoilla voi olla rinnakkaismuoto, joka äännetään ja kirjoitetaan eri tavalla:šekki , šeriffi, šokki, šakki, borštš(keitto) – sekki, seriffi, sokki, shakki, borssiHattuässä on monissa suhuäännealkuisissa vierassanoissa vaihtunut tavalliseen ässään, kirjoitamme esimerkiksi gulassi, hasis, revanssi, saali, samppanja, sampoo, sortsit, soppi ja kinuski.Sitaattilainoina kirjoitettavissa sanoissa esiintyy erilaisia alkukielen mukaisia suhuässän merkkejä kuten sh (shoppailu, shotti, show), ch (chanson, charterlento, chic, chili) ja sch (schäfer).
%201122rihe.jpg)
%20Tarja%20Larsson_webb1_fotograf-joachim-bago.jpg)