Kielipolitiikan vuosi 2020

Koronapandemia, kriisi-informaatio, vähemmistöpolitiikan juhlavuodet ja ruotsin kieltä koskevat vaatimukset olivat keskeisellä sijalla viime vuoden kielipolitiikassa, kertoo Kielineuvoston selvittäjä Jennie Spetz Kielipoliittinen kronikka 2020 -raportissa.

Koronapandemia oli vahvasti esillä myös vuoden 2020 kielipolitiikassa. Keskustelua herätti muun muassa sanojen karanteeni, sosiaalinen etäisyydenotto ja suositus tulkitseminen sekä selkeän virkakielen merkitys kriisiviestinnässä. Myös koronatiedotuksen kääntäminen Ruotsin vähemmistökielille aiheutti polemiikkia. Muun muassa Ruotsin kuurojen keskusliitto moitti viranomaisia käännösten hitaudesta.

Viime vuosi oli kuitenkin myös Ruotsin vähemmistöpolitiikan juhlavuosi, kahdessakin eri merkityksessä. Viime vuonna tuli kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun Ruotsin kansalliset vähemmistökielet jiddiš, meänkieli, romani, saame ja suomi saivat vähemmistökieliaseman. Lisäksi viime vuonna juhlittiin sitä, että laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä (SFS 2009:274) täytti silloin 10 vuotta. Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitos (Isof) jätti syyskuun alussa hallitukselle toimintaohjelmaehdotuksen Ruotsin neljän kansallisen vähemmistökielen jiddišin, meänkielen, romanin ja suomen säilyttämiseksi. Saamelaiskäräjät jätti vastaavan toimintaohjelman saamen osalta.

Vuonna 2020 keskusteltiin myös ruotsin kielen asemasta suhteessa monikielisyyteen ja englannin kielen vaikutukseen. Isof on mukana selvityksessä, jossa tutkitaan ruotsin kielen osaamisen vaatimusta Ruotsin kansalaisuuden perusteena. Monikielisyysaspekti on lisäksi mukana myös viime vuonna käynnistetyssä hankkeessa, joka koskee monikielisyyttä työpaikoilla.

Näistä ja muista vuoden 2020 kielipoliittisista tapahtumista voit lukea lisää ruotsiksi Kielineuvoston selvittäjän Jennie Spetzin blogikirjoituksesta ja Kielipoliittinen kronikka 2020 -raportista.