Vapusta mittumaariin – kevään ja kesän juhlapäiviä
Mistä vappu ja helatorstai ovat saaneet nimensä? Entä juhannus? Ja miten juhlapyhien nimet on tapana kirjoittaa? Muun muassa näihin asioihin vastataan tässä tekstissä.
Tätä kirjoitettaessa olemme vasta juhlineet pääsiäistä, kun jo on vuorossa seuraava kevään monista juhlapäivistä, nimittäin vappu. Vappu on alun perin muunnelma skandinaavisesta naisennimestä Valborg tai Valburg, jonka suomenkielisenä vastineena on käytetty myös Valpuria. Monet Suomen nimipäiväkalenterin nimistä ovat alkujaan peräisin katolisilta pyhimyksiltä – niin myös naisen nimi Vappu, joka on saanut nimensä Walburg-nimiseltä pyhimykseltä. Nykyisin vappu on tunnettu ennen kaikkea työväen ja ylioppilaiden juhlapäivänä.
Toukokuussa vietetään perinteisesti myös äitienpäivää; Suomessa toukokuun toisena sunnuntaina ja Ruotsissa toukokuun viimeisenä sunnuntaina. Äitienpäivän vietto sai alkunsa Yhdysvalloista, jossa ensimmäistä äitienpäivää juhlittiin 10. toukokuuta 1908. Suomessa äitienpäivää vietettiin ensimmäisen kerran 7. heinäkuuta 1918 muutamilla maaseutupaikkakunnilla. Sen jälkeen tapa levisi laajemmalle, ja vuonna 1927 päivää juhlittiin ensimmäisen kerran nykyisenä ajankohtanaan eli toukokuun toisena sunnuntaina.
Kirkollista juhlapäivää helatorstaita eli Kristuksen taivaaseenastumisen päivää (ruotsiksi Kristi himmelfärdsdag) juhlitaan tänä vuonna torstaina 29. toukokuuta. Sana helatorstai on saatu muinaisruotsin sanasta helghathorsdagh, joka merkitsee pyhää torstaita. Alkukesän seuraava kirkollinen juhlapyhä eli helluntai on niin ikään saanut nimensä muinaisruotsista: sanasta hælgho dagher ’pyhäpäivät’, jota nykyruotsissa vastaa murteellinen hälgdagar. Ruotsin yleiskielessä päivän nykyinen nimitys on pingst. Helluntai on tänä vuonna sunnuntaina 8. kesäkuuta.
Helatorstain ja helluntain väliin sijoittuu 6. kesäkuuta vietettävä Ruotsin kansallispäivä. Ruotsin kansallispäivää juhlitaan kesäkuun kuudes päivä, koska Kustaa Vaasa valittiin vuonna 1523 Ruotsin kuninkaaksi ja unioni Tanskan kanssa lakkautettiin. Samana päivänä vuonna 1809 Ruotsi sai uuden hallitusmuodon, kun kustavilainen yksinvaltainen hallitusmuoto korvattiin perustuslaillisella monarkialla.
Kesäkuun loppupuolella vietetään myös keskikesän juhlaa eli juhannusta. Juhannusta on vietetty alun perin Johannes Kastajan muistoksi ja juhannus onkin Johannes-nimen variantti. Murteissa juhlan nimi esiintyy myös asuissa juhannes tai johannes. Ruotsiksi juhlapäivän nimi on midsommar. Suomessakin juhannuksesta on käytetty myös vanhaa kansanomaista mittumaari-nimitystä. Nimen alkuperänä on muinaisruotsin sana miþsumar (nykyään siis midsommar), joka sananmukaisesti merkitsee keskikesää.
Juhlapäivistä on syytä muistaa, että ne kirjoitetaan pääsääntöisesti pienellä alkukirjaimella: vappu, helatorstai, helluntai ja juhannus. Erisnimen sisältävien juhlapäivien nimet kuitenkin kirjoitetaan niin, että erisnimi alkaa isolla alkukirjaimella ja muut päivän nimeen kuuluvat sanat pienellä kirjaimella. Kevään ja alkukesän juhlapäivistä esimerkkinä on helatorstain vaihtoehtoinen nimi Kristuksen taivaaseenastumisen päivä.
Teksti on julkaistu aiemmin Liekki-lehden numerossa 2/2025.
%201122rihe.jpg)
%20Tarja%20Larsson_webb1_fotograf-joachim-bago.jpg)