Shrinkflaatio, ahneusinflaatio ja arvosanainflaatio – inflaation monet muodot
Inflaatio on puhuttanut viime vuosina paljon, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa ja mistä sana on peräisin? Euroopan keskuspankin määritelmän mukaan inflaatiolla tarkoitetaan sitä, että tavaroiden ja palvelujen hinnat kohoavat laaja-alaisesti, jolloin yhdellä eurolla tai kruunulla saa vähemmän kuin aiemmin. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että rahan arvo laskee.
Sana inflaatio on tullut suomeen englannin inflation-sanasta, jonka suomenkielisiä vastineita ovat esimerkiksi paisuminen, paisuttaminen ja täyttäminen. Taustalla on latinan inflatio, eli suomeksi pullistuminen, ähky tai puhaltaminen. Tämä substantiivi puolestaan on johdettu verbistä inflare, jonka merkitys on paisuttaa tai puhaltaa pulleaksi. Ajatuksena on siis, että kuvaannollisesti puhalletaan ilmaa rahaan, jolloin rahan arvo heikkenee.
Inflaatioon läheisesti liittyvä käsite on inflaation vastakohta eli deflaatio. Sillä tarkoitetaan sitä, että rahan määrä markkinoilla vähenee, jolloin sen arvo käytännössä nousee. Stagflaatio puolestaan tarkoittaa sitä, että samalla kun talous on stagnaatiossa eli talouskasvu on pysähdyksissä, hinnat kuitenkin kohoavat tuntuvasti.
Inflaatio- ja stagnaatio-sanoista yhdistetty stagflaatio on niin sanottu kontaminaatio eli teleskooppisana, jossa kaksi sanaa on yhdistetty siten, että yhdyssanan määrite- eli alkuosan loppupäästä ja perus- eli loppuosan alkupäästä jätetään jotain pois. Saman mallin mukaan on syntynyt viime vuosina muitakin inflaatio-sanan kanssa yhdistettyjä yhdyssanoja sekä Suomessa että Ruotsissa.
Kielineuvoston julkaisemalla ruotsin uudissanalistalla oli jo vuonna 2020 yhtenä uudissanana krympflation, joka tarkoittaa sitä, että tuotteiden pakkauskokoja pienentämällä tuotteiden hintoja pystytään nostamaan miltei huomaamatta. Sanan taustalla on englannin shrinkflation, jonka alkuosa shrink tarkoittaa kutistumista. Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) vuoden 2022 sanapoimintoihin tämä sana otettiin lähes sellaisenaan muodossa shrinkflaatio, koska sitä oli alettu käyttää Suomen mediassa juuri siinä muodossa.
Toinen esimerkki tällaisista kontaminaatioista on Ruotsin uudissanalistalla vuonna 2022 esiintynyt smygflation, jossa hintoja nostetaan enemmän kuin olisi ollut tuotantokustannusten kasvun kannalta motivoitua. Ruotsin smygflation-termiä käytetään usein englannin greedflation-termin vastineena, jossa määriteosa greed tarkoittaa suomeksi ahneutta. Jonkin verran Ruotsissa näkee käytettävän myös muotoa girigflation. Suomenkielinen vastine ahneusinflaatio oli mukana Kotuksen sanapoiminnoissa viime vuonna.
Kielineuvoston ruotsin kielen huoltajien koostamalla vuoden 2023 uudissanalistalla oli myös sana snikflation, joka tarkoittaa, että yritykset hintojen nostamisen sijaan heikentävät tuotteiden tai palvelujen laatua. Englanninkielinen vastine on skimpflation ja suomenkielinen vastine voisi olla tässäkin tapauksessa ahneusinflaatio tai vaikkapa saituusinflaatio (ruotsin sniken on suomeksi esimerkiksi ahne tai saita). Jälkimmäinen näistä ei kuitenkaan ainakaan vielä taida olla käytössä Suomessa.
Inflaatio-sanaa voidaan käyttää myös kuvallisessa merkityksessä. Voidaan esimerkiksi sanoa, että sana rakkaus on kokenut inflaation eli latistunut merkitykseltään. Ruotsissa paljon keskustelua on herättänyt myös niin sanottu betygsinflation eli arvosanainflaatio, kun ollaan sitä mieltä, että monet koulut antavat oppilaille liian hyviä arvosanoja, jotka eivät vastaa heidän oppimistuloksiaan. Näin tavallaan arvosanat kärsivät inflaation.
Inflaatio on viime vuosina koetellut koko maailmaa ja nostanut tuntuvasti esimerkiksi monien ruokatarvikkeiden ja muiden kulutustavaroiden hintaa. Nyt loppukesällä 2024 tilanne kuitenkin näyttää valoisammalta ja inflaatio on laskusuunnassa. Toivotaan, että tämä kehitys jatkuu.
Tekstin aiempi versio on julkaistu Liekki-lehden numerossa 2/2024.
%201122rihe.jpg)
%20Tarja%20Larsson_webb1_fotograf-joachim-bago.jpg)